Hätäkokouksia ja kriisejä. Euroopan unionin jäsenmaat eivät ole viime aikoina päässeet liiaksi nauttimaan hyvistä uutisista.
Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi veti koko maailman lamaan ja repäisi valtioiden budjettialijäämät käsittämättömän suuriksi.
Kun siihen päälle vielä lisää euroalueella Portugalissa, Kreikassa ja Irlannissa harjoitetun kehnon talouspolitiikan ja holtittoman valtion varojen käytön, ei ole mikään ihme, että EU-johtajat joutuvat muiden lomaillessa pitämään hätäkokouksia toisensa perään.
Perjantai-iltana Euroopan pankkiviranomainen EBA julkisti paljon odotetut pankkien stressitestit, joilla koetetaan arvioida pankkien kykyä selviytyä erilaisista talouden kriisitilanteista.
Testeillä pyritään lisäämään sijoittajien luottamusta eli yksinkertaistaen varmistamaan lainansaanti kohtuullisin ehdoin.
EBA ja kansalliset valvojat testasivat 90 pankkia. Niistä vain kahdeksalla oma pääoma oli vähemmän kuin viisi prosenttia riskipääomista. Testissä reputtaneista pankeista viisi oli syvässä talouskriisissä kompuroivassa Kreikassa.
Suomalaispankit läpäisivät testin vaivatta. Myös italialaispankit ovat paremmassa kunnossa kuin pelättiin.
Stressitestien tulokset ovat ilman muuta hyvä uutinen. Euroopan talouskriisi ei ole ohi, kaukana siitä, mutta pankkien luja kunto on ehdoton edellytys kriisistä selviämiselle. Jos viranomaiset olisivat perjantaina kertoneet, että testatuista valtaosa on riskirajalla, markkinoilla olisi huomenna iskenyt täysi paniikki.
Poliitikot voivat hengittää hiukan vapaammin ja valmistella hiukan levollisemmin mielin torstaina järjestettävää euromaiden johtajien hätäkokousta, jossa on tarkoitus sopia Kreikan uudesta lainapaketista.
Jahnaamiseen ei kuitenkaan ole kauheasti aikaa.
Euroalueen johtajilla on akuuttina ongelmana pöydällään Kreikka, mutta heti sen jälkeen heidän pitää vakavasti miettiä sitoutumisensa astetta yhteisvaluutta euroon.
Yksi levottomuuden perimmäisistä syistä on siinä, että markkinoilla ei enää olla varmoja euron säilymisestä.
Eurooppalaisten poliittisten johtajien pitää keskenään käydä avoin ja suora keskustelu euron hyödyistä ja haitoista, ja jos hyödyt havaitaan haittoja suuremmiksi, se pitää kertoa sijoittajille uskottavan talouden saneerausohjelman kera.
Kiertoteitä ei ole. Edessä on joka puolella euroaluetta usean vuoden mittainen vyönkiristys. Eikä tilanne helpotu sillä, että eurosta luovuttaisiin. Markkaan paluu tarkoittaisi paljon nykyistä tiukempaa finanssi- ja rahapolitiikkaa Suomessa.
Suomen tuore hallitus syntyi vain vaivoin. Hallitusohjelmaa sorvattiin pitkään ja tuloksessa näkyy paikoin pelko perussuomalaisten kannatuksen jatkuvasta kasvusta.
Nyt ei ole populismin tai sen pelon aika. Perussuomalaisten kritiikki euroa kohtaan on osunut monin paikoin oikeaan. Heillä ei kuitenkaan ole selkeää ohjelmaa kriisin selvittämiseksi, lähinnä pelkkää viisastelua.
Euro on ollut suomalaisille onneksi. Se pitää muistaa Brysselin neuvottelupöydissä.