Venäjän pääministeri Mihail Kasjanov varoitti torstaina, että öljyjätti Jukosin ympärillä kiehuva soppa voi vahingoittaa vakavasti maan julkisuuskuvaa, erityisesti ulkomaisten sijoittajien silmissä. Kasjanovin viesti oli, ettei Kremlillä ole aikeita tehdä mitään sellaista, minkä pitäisi oikeasti heikentää kenenkään halua investoida Venäjälle.
Kremlin imagonvartijoiden on kuitenkin syytä katsoa peiliin. Sen ja maan öljy-yhtiöiden lippulaivan välinen konflikti on saanut lisää kierroksia ja synnyttänyt sekä aitoja että keksittyjä huhuja.
Syyttäjä- ja veroviranomaiset ovat käynnistäneet Jukosia ja sen johtoa vastaan tukun rikostutkimuksia epäillyistä väärinkäytöksistä. Yhtiön suuromistaja ja pääjohtaja Mihail Hodorkovskin kaveri ei päässyt viikolla vapaalle jalalle edes takuita vastaan.
Mutta kuten uskotaan, Venäjän tuomioistuinlaitoskin on jossain määrin Kremlin otteessa. Vahvojen epäilysten mukaan Kremlin hyökkäys onkin poliittisesti motivoitu ja sen maalina on ennen muuta Hodorkovski, oligarkki.
"Maailman 26. rikkaimmalla miehellä" nähdään olevan kasvavia poliittisia kunnianhimoja ja hän on jo ruvennut jakelemaan rahaa Kremlin vastaiselle poliittiselle oppositiolle. Vastakkain ovat siis presidentti Vladimir Putinin takana oleva ns. poliittinen keskusta ja ns. liberaalia oikeistoa rahoittava megaluokan (ryöstö)kapitalisti. Kreml on ajanut aiemmin pari hankalinta oligarkkia maanpakoon.
Duuman ja presidentinvalit lähestyvät ja Kreml on aloittanut kamppailun. Presidentillä itsellään ei ole mitään hätää eikä varteenotettavaa kilpailijaa, mutta duumassa näkymättömästi touhuavien Putinin taustaryhmien kannatus on kehittynyt huonoon suuntaan. Kremlin on turvattava vaaleissa jo imagokysymysten vuoksi kunnon marginaalit.
Ohimenevä ryvettyminen lännessä sen takia, ettei sivous kenties tapahdu kaikkien pelisääntöjen mukaan, on toissijaista. Tai ainakin oli.
Jukos on ottanut töihin ulkomaista väkeä ja haluaa profiloitua maailmanlaajuisesti. Hodorkovskilla itsellään näyttää olevan hyvät suhteet läntisiin pääomapiireihin ja myös joihinkin amerikkalaisen uuskonservatismin lipunkantajiin.
Washingtonin nykyiseen ydinjoukkoon kuuluva Richard Perle ojensi jo auttavan kätensä ja varoitti venäläisiä viranomaisia sekaantumasta yksityisten yritysten toimintaan. Monet läntiset sijoittajat ovat ruvenneet näkemään Venäjällä uusia riskejä - uhkan vakaille omistussuhteille. Pörssikurssit Venäjällä ovat jo laskeneet.
Huhut yksityistämisen taka-askelista lienevät ymmärrettäviä. Onhan teoriassa mahdollista, että Putin haluaisi selvittää joitain 90-luvun pahimpia epäoikeudenmukaisuuksia ja epäselvyyksiä ja kerätä kansalta kiitosta.
Se on kuitenkin epäuskottavaa. Yksityistämisen hulluista vuosista on aikaa. Jos kansallisvarallisuuksien hämärä jako haluttaisiin avata, siitä uhkaisi syntyä iso revohka. Valtion sponsoroimia väärinkäytöksiä ei haluta myöntää. Ja on kysytty, mikä venäläinen firma selvisi 90-luvun kaaoksesta noudattamalla kaikkia pykäliä.
Sitäpaitsi Venäjän talous ei voi pitkän päälle ratsastaa vain korkealla öljyn hinnalla.
Kremlissä lieneekin hieman pelästytty valuuttavirran häilymistä. Sen tuoreen tiedotteen mukaan tavoittena on luoda viranomaisten ja yritysten välille kunnon pelisäännöt. Turhaa sekaantumista yritysten johtamiseen halutaan kuulemma välttää.
Samalla kun rauhoitellaan herkkiä markkinoita, kerätään yrityssektorilta lupauksia kuuliaisesta veronmaksusta ja korruption kitkemisestä.