Moskova Venäjän federaation muodostavien 89 alueellisen kokonaisuuden kuvernööreille on luvassa hyvät ajat. Venäjän perustuslakituomioistuin päätti tiistaina 9. heinäkuuta, että heidät voidaan valita uudelleen kaksi kertaa laskettuna lokakuusta 1999 lähtien, jolloin alueellisia vaaleja koskeva laki tuli voimaan. Moskovan pormesteri Juri Luzhkov luonnehti päätöstä "loogiseksi ja järkeväksi" (pääkaupunki muodostaa yksinään yhden alueen). Luzkov, joka valittiin tehtäväänsä uudelleen joulukuussa 1999, voi vuonna 2003 tavoitella kolmatta toimikautta.
Luzhkov ei ole ainoa, joka hyötyy tästä uudesta säännöstä. Kuusi kuvernööriä voi sen ansiosta tavoitella jo neljättä toimikautta, kuten Tatarstanin presidentti Minetimer Chaimijev, ja seitsemän voi tavoitella kolmatta ja sen jälkeen vielä neljättä, kuten Bashkirian presidentti Murtaza Rahimov tai Kalmukian Kirsan Ilumjinov.
Nämä alueelliset mahtimiehet, joista jotkut ovat lähtöisin kommunistiajan hallintokoneistosta ja joita Venäjällä nimitetään "raskassarjalaisiksi", ovat jo pitkään hallinneet alueitaan yksinvaltiaina.
"Tämä päätös merkitsee, että Kreml myöntää olevansa voimaton alueellisten johtajien taholta tulevan painostuksen edessä", Jabloko-puolueen kansanedustaja Sergei Mitrohin arvioi. Vremja Novostiei -lehti puolestaan lainaa muuatta Kremlin korkeaa virkamiestä, jonka mukaan "federaation johdolla ei ole eikä ole koskaan ollutkaan halua käydä totaalista sotaa alueellisia johtajia vastaan".
Kremlille lojaaleja
"Kremlin kannalta on turvallisempaa säilyttää tehtävissään nykyiset korruptoituneet, mutta sille lojaalit kuvernöörit kuin joutua näkemään uusien, arvaamattomien voimien nousevan valtaan", Vremja Novostiein toimittaja arvioi. Izvestija puolestaan puhuu "poliittisesta pysähtyneisyydestä": "Eilen loukattiin yhtä demokratian perusperiaatteista, vallan kierrättämisen periaatetta", yksi sen päätoimittajista kirjoitti keskiviikon numerossa tuohtuneena. "Ehkä joskus vuonna 2006 joku poliittisesti viisas kysyy, miksi kuvernöörit voidaan valita kolmeksi kaudeksi ja enemmäksikin, mutta ei federaation presidenttiä, joka on aivan yhtä kunnioitettu", päätoimittaja jatkoi.
Presidentti Putin on usein toistanut omalta osaltaan rajoittuvansa kahteen nelivuotiseen toimikauteen. Kysymys on kuitenkin askarruttanut poliitikkoja jo kuukausien ajan. Viime joulukuussa presidenttiä lähellä oleva Sergei Mironov, joka on liittoneuvoston eli senaatin puhemies, kävi kampanjaa presidentin toimikauden pidentämisen puolesta.
Päätös mittatilaustyönä
Perustuslakineuvoston päätös puolestaan näyttää olevan mittatilaustyö, sillä siihen liittyy rajoitus: niissä 24:ssä alueellisessa kokonaisuudessa, joilla jo on oma alueellinen lainsäädäntönsä, paikalliset parlamentit päättävät, noudatetaanko lokakuusta 1999 lähtien laskettavaa kahden toimikauden sääntöä vai ei. Tämä koskee esimerkiksi Pietaria, jolla Moskovan tavoin on federaation alueellisen kokonaisuuden asema. Tämän Venäjän toiseksi suurimman kaupungin pormestari ei kuitenkaan kuulu presidentti Putinin ystäviin, kaukana siitä. Hänen kohtalonsa on siis nyt kaupungin parlamentin käsissä.
Presidentti Putin ja pääministeri Kasjanov ovat toisaalta äskettäin arvostelleet "paronikuntia". Putin sanoi muutama päivä sitten, että ne aluejohtajat, jotka ovat antaneet alueidensa ajautua kriisiin, pitäisi erottaa erityismenettelyä käyttäen. Pääministeri Kasjanov puolestaan totesi keskiviikkona, että "Venäjän alueista 80:llä yritysten toimintaa jarrutetaan tavalla tai toisella" ja että "hallinnolliset esteet" on säilytetty entisellään. Tämä on kohtelias tapa puhua korruptiosta.