Moskova Kun kansalaisjärjestöjen aktivistit arvostelevat valtionhallintoa perustuslaillisten velvollisuuksien laiminlyönneistä, heitä syytetään välittömästi politiikkaan sekaantumisesta, sanoo ihmisoikeusjärjestö Memorialin edustaja Svetlana Gannushkina STT:n haastattelussa.
- Presidentti Vladimir Putin on kieltänyt kansalaisjärjestöiltä ulkomaisen rahoituksen, jos varat käytetään "poliittiseen toimintaan". Kreml määrittelee yksinoikeudella sen, kuka syyllistyy varojen vääränlaiseen käyttöön.
Tilanne on Gannushkinan mielestä johtanut siihen, että monet yhteiskunnallisen avustustyön muodot uhkaavat tukahtua.
- Ilman YK:n ja EU:n rahoitusta Memorial ei pystyisi auttamaan muun muassa Kaukasuksen pakolaisia, jotka eivät tällä hetkellä saa ihmisarvoista kohtelua Venäjällä. Perustuslain mukaan valtion pitäisi huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta ja oikeuksista, huomauttaa Gannushkina, jonka edustamaa järjestöä on useaan otteeseen arvosteltu ongelmien politisoinnista.
Hänen mukaansa vallan tavoittelu erottaa poliittisen toiminnan yksittäisiin epäkohtiin pureutuvasta kansalaisaktivismista.
- Ravintolassa kaikilla on oikeus valittaa huonosti maustetusta ruuasta. Se ei tarkoita sitä, että asiakas haluaisi itse tunkeutua keittiöön valmistamaan haluamiaan annoksia, vertaa Gannushkina.
Kansalaisyhteiskuntaan
säädelty hierarkia
Ihmisoikeusjärjestöistä sekä Memorial että Moskovan Helsinki-ryhmä ovat kieltäytyneet ottamasta osaa Venäjälle suunnitellun Yhteiskunnallisen kamarin toimintaan.
- Kävimme Kremlissä esittämässä mielipiteemme kyseisestä kamarista heinäkuussa. Kerroimme presidentti Putinille, ettei maassa enää tarvita uutta valtion kontrolloimaa elintä.
- Suunnitelma on vaarallinen. Sen avulla Kreml haluaa asettaa kansalaisyhteiskunnan samanlaisen ylhäältä säädellyn hierarkian alaisuuteen, jossa poliittiset elimet toimivat, arvostelee Gannushkina.
Hän kertoo, että valtion johto pitää käsissään valtuuksia valita uuden kamarin edustajat. Kriittisiä järjestöaktivisteja ei edustajistossa tulla näkemään.
FSB varoittaa
vallankumouksesta
Kansalaiskontrolli-järjestön varajohtaja Juri Vdovin totesi Svoboda-radioaseman keskusteluohjelmassa, että myös ympäristöjärjestöt ovat saaneet Putinilta "palkatun työvoiman" leiman.
- Tässä yhteydessä täytyy kysyä, kuinka moni venäläinen ympäristöjärjestö saa rahaa esimerkiksi luontoa tuhoavilta valtion öljy-yhtiöiltä? Ulkomaisten avustusten turvin muun muassa Suomenlahden satamat on rakennettu hyvään kuntoon.
Samaiseen keskusteluohjelmaan soittanut Memorial-järjestön edustaja Pavel Slapak esittää synkän epäilyn:
- Nollabudjetilla toimivat kriittiset kansalaisjärjestöt katoavat. Jäljelle jäävät vain Kremlin tukemat painostusorganisaatiot, jotka jakavat yhteiskunnan "meihin" ja "ulkopuolisiin".
Kaikkein pisimmälle kansalaisjärjestöjä vastaan esitetyissä syytteissä on mennyt turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Nikolai Patrushev. Toukokuussa hän varoitti maan parlamenttia duumaa siitä, että Britannia, Yhdysvallat ja muutamat muut länsivallat valmistelevat Venäjälle vallankumousta kansalaisjärjestöjen kulisseissa.
