Pääkirjoitus

Kreml jatkaa kovia otteita – toiveet demokratisoitumisesta ovat poliisin pamputuksen jäljiltä yhä tyhjän päällä.

Toiveet venäläisen yhteiskunnan demokratisoitumisesta karkaavat poliisin näyttävän pamputuksen jäljiltä entistä kauemmaksi.

Poliisi otti kovat otteet käyttöön tukahduttaessaan viikonloppuna opposition mielenosoituksen Moskovassa. Opposition ehdokkaita on painostettu ja estetty asettumasta ehdolle syyskuun paikallisvaaleissa. Toiveet venäläisen yhteiskunnan demokratisoitumisesta karkaavat poliisin pamputuksen jäljiltä entistä kauemmaksi.
Poliisi otti kovat otteet käyttöön tukahduttaessaan viikonloppuna opposition mielenosoituksen Moskovassa. Opposition ehdokkaita on painostettu ja estetty asettumasta ehdolle syyskuun paikallisvaaleissa. Toiveet venäläisen yhteiskunnan demokratisoitumisesta karkaavat poliisin pamputuksen jäljiltä entistä kauemmaksi.
Kuva: YURI KOCHETKOV YURI KOCHETKOV

Toiveet venäläisen yhteiskunnan demokratisoitumisesta karkaavat poliisin näyttävän pamputuksen jäljiltä entistä kauemmaksi.

Vuoropuhelun sijaan Putinin hallinto tiukentaa otettaan ja tukahduttaa opposition vaikutusyritykset.

Kreml on puuttunut kovin ottein Moskovassa pidettyihin mielenosoituksiin. Viimeksi viikonvaihteessa Moskovassa pidätettiin noin 1 400 mielenosoittajaa.

Entisestään kiristyneestä otteesta kielii se, että kyseessä oli vuosikausiin suurin protesteihin kohdistunut poliisioperaatio.

Mielenosoittajat ovat protestoineet, koska opposition ehdokkaita estetään asettumasta ehdolle syyskuussa Moskovassa pidettävissä paikallisvaaleissa. Toiveet Venäjän demokratisoitumisesta ovat poliisin näyttävän pamputuksen jäljiltä yhä epärealistisia kuin ennenkin.

Länsimaissa normaali puolueiden välinen dialogi ja kansalaisvaikuttaminen ovat Venäjällä vierasta. Valtion hallitsemat tv-kanavat puolestaan pitävät huolen siitä, kenen ääni kuuluu.

Oppositioehdokkaiden painostus ja puuttuminen paikallisvaalien ehdokasasetteluun kertovat siitä, että pinnan alla kuplii. Vallanpitäjät eivät halua ottaa sitä riskiä, että valituiksi tulisi myös opposition ehdokkaita.

Huolestuttavaa onkin, että vuoropuhelun sijaan presidentti Vladimir Putinin hallinto tiukentaa otettaan ja tukahduttaa opposition vaikutusyritykset kerta toisensa jälkeen.

Viikonvaihteen jäljiltä kohua on herättänyt oppositiojohtaja Aleksei Navalnyihin liittyvä tapahtumasarja. Navalnyi on ollut useita kertoja pidätettynä ja tuomiolla paikallisvaaleihin liittyvien protestien takia. Viime viikolla pidätettyä Navalnyita käytettiin sairaalassa jonkinlaisen kohtauksen jäljiltä. Aiemmin häntä vastaan on hyökätty kadulla. Tekaistuilta vaikuttavat syytteet puolestaan estivät häntä asettumasta Putinin vastaehdokkaaksi viime vuonna.

Venäjällä hallinnon arvostelijoiden kohtalo on tyly. Vastustajia on kuollut hämärissä olosuhteissa, ja surmaajia tai heidän taustavoimiaan on ollut yllättävän vaikea saada vastuuseen.

Venäläisten keskuudessa on ainakin suurkaupungeissa protestointivalmiutta, vaikka mielenosoittamista on vaikeutettu. Poliittisten mielenosoitusten lisäksi on järjestetty mielenilmauksia, joissa on vaadittu, että hallinto ottaisi huomioon kansalaisten arkeen ja elinympäristöön liittyviä ongelmia.

Presidenttikeskeinen järjestelmä on mahdollistanut sen, että hallinnolle uskollinen eliitti on voinut kahmia etuuksia ja omaisuuksia mielin määrin. Vielä ei ole näköpiirissä, miten kauan epäoikeudenmukaisuuden tunne kansalaisten keskuudessa voi rehottaa ilman seurauksia.

Putinin kansansuosio on yleensä pysynyt korkeana, riippumatta siitä, miten tyytymättömiä kansalaiset ovat hallitusta ja viranomaisia kohtaan.

Putinin kannatuksessa alkoi poikkeuksellinen romahdus, kun kansalaiset lähtivät viime kesänä kadulle vastustamaan epäsuosittua eläkeiän nostoa. Krimin miehityksestä syntynyt yhtenäisyyden huuma näyttää olevan ohi.

Venäjän demokratiakehitykseen luottaneet joutuvat toistaiseksi pettymään, sillä näköpiirissä ei ole nopeaa muutosta.