Ulkomailla usein hakeutuu paikkoihin, jotka ovat tuttuja kotimaassakin. Koulu- ja opiskeluaikoina olin kesäisin töissä hautausmaalla ja sen jälkeen vuosikymmeniä tekemisissä rikosoikeuden ja yliopistojen kanssa. Niinpä matkoillakin askeleet monesti vievät paikalliselle hautausmaalle tai katsomaan, miltä kaupungin tuomioistuin tai yliopisto näyttää.
Kuultuaan äskettäin tulostani kreikkalainen kollegani ehdotti vierailua kahdessa paikallisessa vankilassa. Harvoin lomasaarilla tulee ajatelleeksi, että aivan lähellä hotelleja ja uimarantoja on vankiloitakin.
Tässä tapauksessa kohteena oli kaksi hyvin erilaista vankilaa. Toinen jo useamman vuosikymmenen toiminut puoliavoin maatilavankila ja toinen uusi, vasta kolmisen vuotta toiminut, elektronisesti valvottu suljettu vankila.
Vankilat sijaitsivat aivan lähellä toisiaan. Olihan suljettu vankila rakennetukin maatilavankilalle alun perin kuuluneille maille.
Kreikan vankilaoloja on vuosien varrella arvosteltu, koska suuriin saleihin on ollut sijoitettuna suuri joukko vankeja. Sellit ovat olleet kuin täyteen ahdettuja armeijan tupia. Tämän tilanteen korjaamiseksi päätettiin rakentaa kuusi uudenaikaista vankilaa, joissa kussakin sellissä on korkeintaan kolme vankia. Sellin varustustasoon kuuluu WC ja suihku.
Vierailukohteenamme ollut suljettu vankila kuuluu tähän kuuden, uuden vankilan sarjaan. Vankilan rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja ajoittui juuri Kreikan talouskriisin alkukohtaan. Vankilan johtaja totesikin, että jos rakennustöiden aloittaminen olisi myöhästynyt, koko 30 miljoonaa euroa maksanutta vankilaa ei olisi rakennettu ollenkaan.
Vankila on turvallisuustasoltaan korkeinta luokkaa ja se on täysin elektronisesti valvottu, vähän kuin Ruotsin Örebrossa oleva Kumla, jota myös Alcatraziksi kutsutaan. Vankipaikkoja tässä uudessa vankilassa on 600, mutta tällä hetkellä vankeja on vain noin 300. Henkilökuntaa on noin 70.
Rahapula näkyy siinä, että vankilassa on kirjasto ja seminaarihuoneet, mutta rahaa toimintaan ei ole. Vartijoita on joka torniin, mutta ei sairaanhoitajaa. Tilanne on vähän samanlainen kuin Suomessa. On helpompi saada rahoitusta seinien rakentamiselle kuin sisällön tuottamiselle.
Puoliavoin maatalousvankila on aivan erilainen. Rakennukset ovat osaksi muurin sisä- ja ulkopuolella. Muuri ympäröi suurta avaraa sisäpihaa, jonka sisäpuolelle sijoittuivat asuinrakennukset, työpajat, keittiöt ja leipomo. Ulkopuolella on sikala ja navetta kotieläimineen. Kadun varressa on vankilan myymälä, jossa myydään vankien tekemiä tuotteita.
Vangit huolehtivat itse ruuan valmistuksesta. Keittiöt ovat kuin mitkä tahansa nykyaikaiset suurkeittiöt. Myöskään leipomossa, jossa tehdään myös konditoriatuotteita, ei ole ulkopuolisia ammattilaisia, vaan vanhemmat vangit opettavat työssä nuorempiaan.
Maatilavankilan johtaja, joka on sosiologi ja nainen, totesikin, että leipomossa työskenteleville vangeille voi antaa vain reseptin, niin kyllä he sen mukaan osaavat toimia.
Maatilavankilan lampaat ja vuohet olivat läheisen vuoren rinteellä, jossa olevassa pienessä talossa asuvat myös eläimistä huolehtivat vangit. Eläimet ovat valtion tilan omaisuutta, joten niillä on korvissaan samanlaiset merkit kuin meidänkin lehmillä ja lampailla.
Puoliavoimessa maatilavankilassa vangit saavat palkkaa kolme euroa päivässä toisin kuin suljetussa vankilassa. Vankila on myös sen vuoksi haluttu rangaistuksen suorituspaikka, että yksi siellä suoritettu päivä vastaa kolmea vankipäivää.
Kreikan vankilat ovat yleisvankiloita. Saarilla oleviin vankiloihin voidaan lähettää vankeja suorittamaan rangaistustaan myös mantereelta. Myöskään rikoksen tai rangaistuksen mukaan vankilat eivät ole eriytyneet. Ainoastaan seksuaalirikolliset on keskitetty yhteen vankilaan heidän oman turvallisuutensa vuoksi.
Aivan samoin kuin meilläkin vangeille myönnetään poistumislupia eli lomia. Lomajärjestelmä toimii hyvin eli ainoastaan pari kolme prosenttia jää määräaikaan mennessä palaamatta lomaltaan. Tämä siitäkin huolimatta, että näissä kahdessa vankilassa noin puolet vangeista on ulkomaalaisia, kuten bulgaareja, romanialaisia, albaaneja, entisen Jugoslavian alueelta tulleita, intialaisia tai Pohjois-Afrikan valtioiden kansalaisia.
Kreikan suhteellinen vankiluku on korkeampi kuin Suomessa ja rangaistukset pidempiä. Suomessa on päivittäin noin 3 000 vankia ja asukkaita 5,5 miljoonaa. Kreikan väkiluku on 11 miljoonaa ja vankeja noin 11 000. Suomessa ulkomaalaisten vankien osuus oli viime vuonna 16 prosenttia.
Kreikassa ulkomaalaisiin vankeihin suhtaudutaan ilmeisesti kuitenkin rauhallisemmin kuin ulkomaalaisiin vankeihin Suomessa. Välimerellä on totuttu tuhansien vuosien aikana monenlaisiin kulkijoihin.
Kirjoittaja on rikosoikeuden professori emerita.