Kreikassa sunnuntaina järjestetty kansanäänestys sysäsi talouskriisissä kamppailevan maan lopullisesti kuilun reunalle. Kreikkalaiset äänestivät selkeästi EU-komission, kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n kanssa neuvoteltua lainasopimusta vastaan. Ei-äänet voittivat sopimusehtoja kannattaneen kyllä-puolen prosentein 61–39.
Kreikan kohtalo on sopimuksen hylkäämisen puolesta kampanjoineen pääministeri Alexis Tsiprasin johtaman hallituksen käsissä. Sen pitää pystyä kertomaan eurooppalaisille, mitä Kreikka aikoo tehdä ja millä tavalla.
Äänestyksen jälkeen Kreikalla on kaksi perusvaihtoehtoa: pysyminen valuuttaunionissa tai eroaminen. Molemmat vaihtoehdot vaativat poikkeuksellisia toimia, jollaisiin Tsiprasin hallitus ei ainakaan tähän mennessä ole osoittanut kykenevänsä.
Hallituksen neuvottelijat ovat helmikuusta lähtien tyytyneet vain tyrmäämään tarjotut lainaehdot ja talouden sopeutusmallit. Rakentavia vaihtoehtoja ei ole esitetty.
Kansanäänestys oli yksi yritys painostaa, ei siis neuvotella, velkojat muuttamaan Kreikan lainaehtoja ja talousohjelmaa.
Tsiprasin hallitus on vakuuttanut Kreikan halua jatkaa eurossa. Vaalituloksen selvittyä valtiovarainministeri Gianis Varoufakis ilmoitti eroavansa.
Varoufakisin tempoilu ja äkkipikaisuus ei missään vaiheessa vakuuttanut euromaiden valtiovarainministereistä koostuvaa euroryhmää, joten ministerin vaihdos on hyvä merkki, mutta voi tulla liian myöhään.
Kokemattoman Varoufakisin korvaaminen taidokkaammalla valtiovarainministerillä, lainaohjelmien pääneuvottelijana toimineella Euclid Tsakalotosilla, saattaa avata henkilösolmuja lainaneuvotteluissa, mutta ei poista tosiasioita lisärahoituksen saamisessa.
Kreikka ei voi odottaa EU:n olevan tulonsiirtounioni eikä se voi odottaa, että muut enää kasvattaisivat Kreikka-vastuitaan. Kreikan on itse löydettävä keinot tervehdyttää taloutensa. Pysyminen eurossa tarkoittaisi, että Kreikka laatii lopultakin toteuttamiskelpoisen talousohjelman ja saa sille hyväksynnän velkojilta.
Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä Kreikka on käytännössä maksukyvytön eikä pankki- ja rahoitusliikenne ole toiminut yli viikkoon.
Hallituksen on esiteltävä suunnitelmansa nopeasti euromaille, EKP:lle ja IMF:lle, jonka velkasaatavan Kreikka jätti viime viikolla maksamatta.
Kreikan lähtö eurosta ei olisi enää katastrofi, joka leviäisi tartuntatautina muihin euromaihin. Lähdön inhimillinen hinta olisi kreikkalaisille kova. Eroaminen sysäisi kansakunnan kenties kurjuuskierteeseen ja kaataisi rahoitusjärjestelmän.
Lähtö olisi ikävä ennakkotapaus. Grexit tarkoittaisi, että EU:n perusrakenteissa on kohtalokkaita valuvikoja enemmän kuin EU-johtajat ovat halunneet myöntää. Euroopan yhdistymiskehitys kokisi valtaisan kolauksen.