Harvoin on minkään valtion parlamentin äänestyksiä odotettu yhtä jännittyneesti kuin demokratian kehdon Kreikan kansanedustuslaitoksen päätöksiä keskiviikkona ja torstaina.
Kun ne tulivat, ulkopuolinen maailma saattoi huoahtaa helpotuksesta, toistaiseksi.
Hyväksymällä 28 miljardin euron säästöpaketin yllättävänkin reilulla äänten enemmistöllä Kreikka keplotteli ensimmäisen suonsilmän yli. Paketin hyväksyntä oli ehto sille, että EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto voivat antaa 12 miljardin euron lainaerän, jolla Kreikka pärjää heinä-elokuun.
Kreikassa on edessä vielä vaikein eli hevoskuurin täytäntöönpano lähivuosina. Paketti sisältää menoleikkauksia, veronkiristyksiä ja valtionomaisuuden myyntejä. Lisäksi veronkantoon pitää saada tehoa ja käsittämättömiä etuuksia kitketyiksi.
Kreikassa nähdäänkin varmasti vielä paljon lakkoja ja Ateenan Syntagma-aukiolla väkivaltaisia mellakoita. Kreikan talouden tervehdyttäminen on vähintäänkin vuosikymmenen urakka.
Jos ei-äänet olisivat voittaneet Kreikan parlamentissa, se olisi todennäköisesti käynnistänyt vaikeasti hallittavan ketjureaktion finanssimarkkinoilla. Kun niin ei käynyt, pörssikurssit piristyivät ja euro vahvistui perjantaina.
Konkurssikypsän Kreikan ongelmia ei kuitenkaan pyyhkäisty pois. Edessä on ehkä 110 miljardin euron uuden lainapaketin vaivalloinen kokoaminen. Euromaiden valtiovarainministerien oli määrä kokoontua käsittelemään asiaa sunnuntaina, mutta tapaaminen peruutettiin perjantaina.
Peruminen johtuu todennäköisesti siitä, että uuden lainapaketin sisällöstä ja etenkin ehdoista on erimielisyyttä euromaiden kesken sekä komission, EKP:n ja IMF:n välillä. Lisäksi vääntöä käytäneen siitä, miten yksityiset finanssilaitokset osallistuvat Kreikka-talkoisiin.
Suurimmat yksityiset velkojat ovat ranskalaisia ja saksalaisia pankkeja. Ranskassa on jo päästy sopimukseen siitä, miten sikäläiset pankit pidentävät Kreikan laina-aikoja. Myös Saksassa pankkeja on houkuteltu vapaaehtoispohjalta Kreikka-lainojensa uudelleenjärjestelyihin.
Pankkien osallistumisesta on alettu puhua myös Suomessa; tosin suomalaispankeilla on Kreikassa kohtuullisen vähän saatavia.
Uuden lainapaketin järjestelyissä yhtenä kantona kaskessa taitaa olla Suomi. Kokoomus ja SDP sopivat ennen hallitusneuvotteluja siitä, että Suomi on valmis harkitsemaan lisätakauksia vain vakuuksia vastaan. Asiasta oli paljon helpompi sopia Suomessa kuin saada kanta ajetuksi läpi.
Koska Suomi on niitannut kantansa niin tiukasti kiinni, hallituksen on pakko saada siitä edes jotakin hyväksytyksi. Koska hallitus tarvitsee jokaiselle uudelle sitoumukselle eduskunnan tai ainakin sen suuren valiokunnan hyväksymisen, Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen asema käy muutoin entistä tukalammaksi. Hallitusrintamasta lipesi jo hallitusohjelmaäänestyksessä kaksi vasemmistoliiton edustajaa.