Euroalueen murheenkryynin, uppeluksiin asti velkaantuneen Kreikan tilanne näyttää muuttuvan tunti tunnilta yhä katastrofaalisemmaksi.
Kreikalla ei ilmeisesti ole varaa maksaa ensi viikolla erääntyvää 300 miljoonan euron lainaerää Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Kassakriisin vuoksi valtio ei myöskään kykene selviytymään noin 2,5 miljardin euron eläkkeiden ja palkkojen maksusta.
Heinäkuussa Kreikalta erääntyy 6,5 miljardin euron lainat Euroopan keskuspankille EKP:lle. Hieman myöhemmin maksua odottaa IMF:n 1,3 miljardin laina.
Moni talousasiantuntija ja yhä useampi euroalueen poliitikko arvioi, että Kreikka on käytännössä konkurssissa ja että lähtö Euroopan rahaliitosta alkaa olla sinettiä vaille selvä. Toisaalta joidenkin Brysselissä liikkuvien tietojen mukaan Kreikan ei anneta epäonnistua ja päätyä ulos eurosta.
Kaikki on kiinni Kreikan omasta halusta panna taloutensa kuntoon. Sitä ei näkynyt EU-maiden valtiovarainministerien kokouksessa Latviassa Riiassa huhtikuun lopulla. Valtiovarainministeri Giánis Varoufákis ei pystynyt kertomaan kokoukselle, millaisia talous- ja rakenneuudistuksia Kreikka mahdollisesti tekee. Valtaan noussut Syriza-puolue pysäytti vakauttamisohjelman tammikuussa.
Markkinoille levisi pelko, ettei Kreikka suostu talousuudistuksiin vaan jättää suurimman osan veloistaan maksamatta. Kreikan korot kääntyivät nousuun ja osakemarkkinat romahtivat.
Kreikka on ottanut vastaan kaksi hätärahoitusta. Kolmas 7,2 miljardin euron hätäapu riippuu pitkälti IMF:n pitkämielisyydestä.
On mahdollista, että IMF vetäytyy seuraavasta rahoituskierroksesta. Uudelle rahoitukselle ei ole edellytyksiä, mikäli Kreikka ei pysty selviytymään kesäkuun lainaeristään.
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde ilmoitti viime viikolla enteellisesti, että ylivelkaantunut Kreikka voi joutua eroamaan eurosta.
Kreikan nykyinen hätälainaohjelma jatkuu kesäkuun loppuun. Hallituksella on kaksi vaihtoehtoa: joko suostua talouden uudistamiseen EU:n ja IMF:n ehdoilla tai joutua ulos valuuttaunionista.
Lagarden mukaan Kreikan lähtö ei hajottaisi euroa kuten kolmisen vuotta sitten pelättiin. Siinä mielessä Syrizan pelivara on kutistunut.
Eurooppa kuitenkin muuttuisi. Lainoja myöntäneiden maiden veronmaksajat kustantaisivat miljardimenetykset. Kreikkalaisten elintaso romahtaisi ja maa ajautuisi vuosikausiksi talouspulaan.
Samalla tulisi osoitetuksi toteen, että EU-päättäjät tekivät pahoja virheitä euroa perustettaessa. Vakausvälineitä ei ollut ja taloustilastoja vääristellyt Kreikka hyväksyttiin rahaliittoon löysin perustein 1990-luvulla.
Kreikan hallitukset eivät missään vaiheessa sitoutuneet yhteiseen rahapolitiikkaan, vaan kustansivat hyvinvoinnin edullisella lainarahalla. Maa löi laimin talousuudistukset. Holtittomuudesta kertoo sekin, ettei valtio ollut järjestänyt edes veronkantoa kunnolla.