Pääkirjoitus

Kreikka kääntyi oi­keal­le

Valta vaihtui sunnuntaina Kreikan parlamenttivaaleissa.

Valta vaihtui sunnuntaina Kreikan parlamenttivaaleissa. George Papandreoun johtama sosialistipuolue Pasok joutui väistymään, ja uudeksi pääministeriksi nousee oikeistolaisen Uusi Demokratia -puolueen johtaja Kostas Karamanlis.

Valta siis siirtyi yhdeltä aatesuunnalta toiselle, mutta Kreikan oloissa asian voi nähdä toisinkin. Vastakkain olivat paitsi puolueet, myös maata hallitsevat sukudynastiat. On laskettu, että tämä oli jo kuudes kerta, kun Papandeoun ja Karamanlisin perheet ottivat toisistaan mittaa vaaleissa. Kreikan politiikassa vaihtuvat etunimet, eivät sukunimet.

Sekä George Papandreoun isä että isoisä ovat olleet maansa pääministereitä. Kostas Karamanlisin setä oli Kreikan moninkertainen pääministeri ja presidentti. Muitakin sukunimiä on maan politiikan huipulla nähty, mutta nämä kaksi palaavat aina uudelleen.

Tämäkin jo kertoo, että Kreikan politiikka on hieman toista maata kuin läntisessä Euroopassa yleensä. Sunnuntain vaaleja on luonnehdittu myös maan kahden "kuningasperheen" otteluksi, ja tämän erän Karamanlisit voittivat.

Tulos istuu sinänsä myös siihen oikeistolaistumisen aaltoon, jota Euroopassa on viime aikoina ollut havaittavissa ja jonka todellinen voima mitataan kesäkuisissa europarlamentin vaaleissa. Mutta Kreikan siirtymää selittää parhaiten maan sisäpolitiikka, ja siinä eniten Pasokin pitkä valtakausi. Puolueella on ollut riittävästi aikaa näyttää, mitä se saa aikaan, ja sunnuntaina oli kansalaisten vuoro antaa arvosana menneistä vuosista. Kreikka halusi muutosta.

Vielä on liian aikaista sanoa, oliko kyseessä historiallinen vedenjakaja, vai väistyikö perinteinen valtapuolue Pasok vain tilapäisesti. Vallansiirto on silti merkittävä maassa, jossa politiikka usein nostattaa suuria tunteita.

Karamanlisia odottaa saman tien varsinainen tulikoe: Kypros-kysymyksen ohella Ateenan olympialaiset, jotka Kreikan kokoiselle maalle ovat valtava voimainponnistus ja joiden sujumista moni on etukäteen epäillyt. Nämä epäilyt saavat tukea esimerkiksi korruptiotilastoista, joissa Kreikka on selvästi huonoimpana EU-maana sijalla 50, Saudi-Arabian ja Valko-Venäjän välissä.

Synkät korruptiotiedot kertovat, että Kreikan yhteiskunnassa ja taloudessa on paljon perkaamisen varaa. Siinä urakassa sosialistinen Pasok ei ole onnistunut. Uudella Demokratialla on nyt tilaisuus näyttää kyntensä. Ei Kreikassakaan valta olisi vaihtunut, elleivät kansalaiset todella haluaisi myös jotain muutosta entiseen menoon.

paakirjoitus@kaleva.fi