Kreikan talous on kääntynyt usean vuoden kamikazesyöksyn jälkeen pienoiseen kasvuun. Siitä huolimatta Kreikka on taas ajautunut kuilun partaalle, tällä kertaa uhkaavan poliittisen kriisin takia.
Poliittinen kriisi väijyy Kreikkaa presidentinvaalin vuoksi. Presidentillä on vain muodollista valtaa, mutta jos häntä ei saada valituksi maanantaina, Kreikka joutuu järjestämään nopeasti ennenaikaiset parlamenttivaalit helmikuussa.
Jos Kreikka ajautuisi ennenaikaisiin vaaleihin, valtaan voisi nousta rankkaa talouskuuria vastustavan, vasemmistolaisen Syriza-puolueen johtama hallitus.
Vaikka Syrizan gallup-kaula johtavaan hallituspuolueeseen Uuteen demokratiaan on kaventunut, hallitusta presidentinvaalissa uhkaava tappio hermostuttaa markkinavoimia.
Pörssikurssit ovat sahanneet, ja valtion kymmenen vuoden lainan korko pomppasi välillä jo yli yhdeksän prosentin.
Levottomuus johtuu siitä, että jos Syriza nousisi valtapuolueeksi, se haluaisi neuvotella uusiksi Euroopan unionin, kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n kanssa neuvotellun pelastuspaketin.
EU:n, IMF:n ja EKP:n troikka katsoo, että Kreikka selviytyy nykyisestä hevoskuurista. Jos mahdollinen uusi hallitus riitauttaisi pelastuspaketin, se voisi laukaista liikkeelle uuden kriisin ja aloittaa uudelleen spekulaatiot Kreikan eurojäsenyydestä.
Presidentin valitseva parlamentti on äänestänyt asiasta jo kahdesti. Kahdella ensimmäisellä kierroksella hallituksen ehdokas, entinen EU:n komission ympäristökomissaari Stavros Dimas jäi alle vaaditun 200 äänen vähimmäisrajan. Ensi maanantaina rima laskee 180 ääneen.
Riman ylitys ei ole mahdotonta, sillä konservatiivipääministeri Antonis Samaras on houkutellut kannastaan epävarmoja tarjoamalla ministerinsalkkuja EU-myönteisille pikkuryhmille ja väläyttänyt mahdollisuutta järjestää ennenaikaiset parlamenttivaalit ensi vuoden loppuun mennessä vastineeksi Dimasin valinnasta.
Normaalisti vaalit olisivat vuorossa vasta vuoden 2016 puoliväliin mennessä. Vastustajat ovat syyttäneet hallitusta tarvittavien äänten ostamisesta lahjuksilla. Samaras on leimannut lahjusväitteet oppositiopuolueiden perusteettomaksi panetteluksi. Hallituspuolueilla on takanaan vain 155 paikkaa 300-jäsenisessä parlamentissa.
Kreikan uusi kriisikierre olisi ikävä uutinen sekä sille itselleen että Euroopan unionille. Välillä näytti jo siltä, että pahin kuilu Kreikan taloussyöksyssä olisi jo ylitetty.
Ennen presidenttivääntöä Kreikan talouden ennustettiin kasvavan tänä vuonna 0,6 prosenttia, mutta osa noista kymmenyksistä on sulanut viime viikkoina.
Alexis Tsiprasin johtama Syriza-puolue voitti viime keväänä EU:n parlamenttivaalit Kreikassa. Tsipras vakuuttelee neuvotteluhalujaan troikan kanssa ja haluttomuuttaan irrottaa Kreikkaa euroalueesta.
Pääkirjoitus