Pääkirjoitus

Kreikka herää karuun arkeen

Vasemmistolaisen Syrizan voitto Kreikan parlamenttivaaleissa nostatti kansalaisissa uskon radikaaliin muutokseen. Arki kuitenkin koittaa ja karu todellisuus odottaa.

Kreikan parlamenttivaaleissa tapahtui se, mitä osattiin odottaa tai pelätäkin. Vasemmistolainen Syriza nousi suurimmaksi puolueeksi, joskin se jäi pari paikkaa ehdottomasta enemmistöstä.

Taloudellisessa ahdingossa elävät kreikkalaiset panivat toivonsa Syrizaan, joka ei ole ehtinyt ryvettyä samalla tavalla kuin edelliset vallanpitäjät, keskustaoikeistolainen Uusi demokratia ja sosialistinen Pasok. Näille vaalit oli katastrofi.

Syriza on nyt kovan paikan edessä. Sen on lunastettava mittavat lupauksensa tai sillekin käy köpelösti. Kreikkalaisten hätä on kouriintuntuva. Kreikalla ei ole aikaa hukattavaksi. Tuloksia on tultava pian. Muuten on vaara, että voiton huuma vaihtuu karmeaksi kankkuseksi.


Kreikan pääministeriksi nouseva Syrizan johtaja Alexis Tsipras ilmoitti jo vaalikampanjansa aikana, etteivät puolueelle kelpaa troikan (Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan unionin ja Euroopan keskuspankin) asettamat lainaohjelmien ehdot.

Syriza ei kuitenkaan halua Kreikan irtaantuvan eurosta. Sen sijaan puolue vaatii myönnettyjen lainojen ehdoksi asetetun talouskurin höllentämistä. Tämä on välttämätöntä, mikäli puolue aikoo lunastaa lupauksiaan kuten köyhyyteen ajautuneiden ihmisten elinolojen parantamisen ja talouden nostamisen.

Muissa euromaissa lainaohjelmien helpottamiseen on suhtauduttu kriittisesti, koska sen on arveltu johtavan ketjureaktioon. Myös toiset tukea saaneet valtiot kuten Irlanti, Espanja, Portugali ja Kypros saattaisivat Kreikan esimerkkiä noudattaen lähteä vaatimaan muutoksia omiin lainoihinsa.

Lainojen leikkaamiseen tuskin muut maat suostuvat, eikä pidäkään, syy ylivelkaantumiseen kun on Kreikan itsensä eikä kenenkään muun. Kreikka eli vuosikymmeniä yli varojensa ja vääristeli tilastoja osoittaakseen muulle Euroopalle asioiden olevan paremmin kuin ne todellisuudessa olivat.

Todennäköistä on, että muista euromaista löytyy valmiutta pidentää lainojen takaisinmaksuaikaa ja alentaa korkoa, joka tosin on laskenut sitten lainaohjelmien alkamisen. Lainanmaksun helpotuksiin viittasi myös Suomen pääministeri Alexander Stubb (kok.) kommentoidessaan Kreikan vaaleja. Suomihan on selkeästi sanonut, etteivät lainojen leikkaukset ja anteeksianto tule kysymykseen.

Kreikan ongelma on velan suuruus, mikä tekee sen, ettei pieni viilaus lainaohjelmaan välttämättä auta. Kreikan velka on maailman mitassa huippulukemissa, lähes 180 prosenttia bruttokansantuotteesta. Velkaa pidetään niin suurena, ettei Kreikan uskota kykenevän maksamaan sitä pois koskaan.


Kreikan talous on kasvanut puolessatoista vuodessa matkailun piristymisen ansiosta. Muu taloudellinen toimeliaisuus on vaisua. Kasvu ei riitä nostamaan Kreikkaa jaloilleen.

Talouden rakenteita on kyettävä uudistamaan ja byrokratiaa leikkaamaan. Kreikan on saatava verotus toimimaan ja korruptio kuriin. Vuosikymmeniin nuorimmalta pääministeriltä ei tekeminen lopu.