Kreikka käy vaaliuurnille tänään muun Euroopan pidätellessä hengitystään. Mielipidemittaukset ennakoivat suurvoittoa talouskriisin hoitoa kovin sanoin arvostelevalle vasemmistolaiselle Syrizalle.
Syriza on luvannut valtaan päästyään käynnistää neuvottelut kansalaisten elämää kurjistaneen lainanhoito-ohjelman keventämisestä. Syrizan voitolla olisi laajat heijastusvaikutukset koko Eurooppaan aina Suomea myöten.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saivat jytkyvoiton juuri Kreikan avustamisen arvostelemisella. Saako gallup-alamäessä oleva puolue toistamiseen vetoapua eduskuntavaalityöhönsä Kreikasta? Siltä näyttää.
Kreikka on elänyt kuusi viime vuotta talou-dellisessa ahdingossa. Kriisiä on yritetty
helpottaa yhteistyössä Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan unionin ja Euroopan keskuspankin muodostaman troikan kanssa.
Kovan matokuurin voimalla Kreikan talous on saatu hienoiseen kasvuun, mutta hinta on ollut kansalaisten kannalta katsoen kallis. Palkat ovat laskeneet rajusti, erilaiset maksut ja verot kohonneet ja työttömyys lisääntynyt. 11 miljoonan asukkaan maasta satojatuhansia ihmisiä on hakeutunut töihin ulkomaille.
Vasemmistolainen Syriza on ammentanut kannatusta oikeistolaisen hallituksen raippapolitiikkaan tyytymättömästä kansasta. Syrizan kannatus on kohonnut mielipidemittauksesta toiseen. Jos gallupit toteutuvat, siitä tulee parlamentin suurin puolue.
Viime päivinä on veikkailtu, saavuttaako Syriza peräti enemmistön parlamenttiin. Se on mahdollista, sillä Kreikan vaalijärjestelmä tarjoaa 50 ylimääräistä parlamenttipaikkaa vaalit voittavalle puolueelle. Gallup-voittokulusta huolimatta todennäköisenä pidetään silti, ettei Syriza saavuta ehdotonta enemmistöä.
Syrizan johtohenkilöt ovat hieman pehmentäneet puheitaan vaalien alla. Ilmeisesti vastuu on alkanut painaa jo.
Puolue ei vaadi Kreikan velkojen täydellistä anteeksiantamista eikä eroa eurosta tai EU:sta. Sen sijaan se haluaa neuvotella velkataakan keventämisestä eli lainaleikkauksista, koron alentamisesta ja laina-ajan pidentämisestä. Tavoitteena on vaihtaa säästöt elvyttävään politiikkaan.
Kreikan ahdinko saa laajaa ymmärtämystä Euroopassa. Velkojamaita ei vähääkään auta vaatia saataviaan tilanteessa, jossa Kreikalla ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa. Velkoja ei kuitenkaan olla valmiita antamaan anteeksi, se olisi euroalueella ennakkotapaus. Sen sijaan valmiutta löytyy pehmentää lainanmaksuohjelmaa. Siihen palataan kevään aikana.
Jos Kreikka epäonnistuu toimintakykyisen hallituksen kokoamisessa vaalien jälkeen, edessä ovat uudet parlamenttivaalit.
Ajautuminen uusiin vaaleihin syventäisi ahdinkoa. Mikään ei takaisi niidenkään tuovan parlamenttiin enemmistöä, jonka varaan uusi hallitus voitaisiin rakentaa.
Pääkirjoitus