Yleislakko lamautti keskiviikkona Kreikan. Valtion kahden vuoden lainapaperin korko oli alkuviikosta 25 ja kymmenen vuoden paperin yli 15 prosenttia. Työttömyys on paisunut 15 prosentin ennätyskorkeuteen.
Tämä ja kaikki muukin kertoo siitä, että Kreikka pyristelee taas kuilun partaalla. Näyttää vahvasti siltä, että se on vedettävissä sieltä takaisin vain helpottamalla lainaehtoja ja lainaamalla lisää. Kolmas ja äärimmäinen vaihtoehto olisi hyppy tuntemattomaan eli velkasaneeraus. Suomessa huomio on kohdistunut sisäpoliittisista syistä Portugalin tukipakettiin kun taas manner-Euroopassa ja kansainvälisillä rahamarkkinoilla ykkösaihe on Kreikka. Tämä johtuu siitä, että Kreikalle vajaat vuosi sitten myönnetty 110 miljardin euron tukipaketti ei näytä riittävän ja että Kreikalla on vaikeuksia täyttää pakettiin sidottuja ehtoja. Liikkeellä ollut huhu Kreikan irtoamisesta euroalueesta on sentään ammuttu alas.
Suomessa sietääkin varautua jo nyt siihen, että sen jälkeen kun EKP:n, IMF:n ja EU-komission edustajat saavat valmiiksi arvionsa Kreikan edistymisestä, edessä on todennäköisesti uusia ikäviä päätöksiä, ehkä jo kesäkuussa. Viime päivinä on puhuttu 50--60 miljardin euron lisälainapaketista Kreikalle vuosina 2012--13.
Kreikan kasvavat vaikeudet voivatkin tuoda lisämutkia Suomen sisäpolitiikkaan heti sen jälkeen kun uusi hallitus on saatu pystyyn. Kokoomus ja SDP linjasivat Suomen politiikkaa niin, että Portugali-paketin jälkeen lisää apua annetaan vain vakuuksia vastaan. Alkuviikon ministerikokous voi tuoda selkoa siihen, millaisia mahdollisuuksia Suomella on ylipäätään saada tiukennetuksi tukipolitiikkaa.
Kreikan luottoluokitus on laskenut entisestään. Ja koska Kreikalle on asetettu pitkäksi aikaa käytännössä lappu lainaluukulle kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, vaihtoehtoina on lähiaikoina vain alentaa vanhojen lainojen korkoja, pidentää maksuaikaa ja myöntää uutta lainaa vanhojen lainojen maksuun palkkioksi yhä tiukemmasta hevoskuurista.
Yksi spekuloitu vaihtoehto olisi velkasaneeraus. Maailmalta on esimerkkejä onnistuneista velkasaneerauksista, mutta Kreikka ei voisi euromaana osana saneerausta alentaa rahansa arvoa. Velkasaneerauksissa on käytetty usein devalvaatiota.
Kreikka on leikannut budjettivajettaan vuodessa 20 miljardia euroa, mutta valtionomaisuuden myynti ja rakenteelliset uudistukset tökkivät. Julkisia menoja leikattiin hivenen alkuvuonna, mutta verotulojen roima lasku on kasvattanut budjettivajetta. Vaje oli jo viime vuoden lopussa yli kymmenen prosenttia, ja valtionvelan bkt-osuus oli 143 prosenttia.
Vähälle huomiolle on jäänyt, että EKP on sijoittanut kriisimaiden velkapapereihin euromaita enemmän. Viime vuoden lopussa euroalueen keskuspankit olivat lainanneet Irlannin, Kreikan ja Portugalin keskuspankeille noin 300 miljardia euroa. Suomen Pankin saatavat muilta eurokeskuspankeilta olivat tuolloin noin 20 miljardia euroa.