Konkurssikypsän Kreikan pelastusyrityksiä ei tee helpommaksi se, että talousuudistusten tekoa valvovan niin sanotun troikan yksimielisyys rakoilee. Näkemysero liittyy siihen, pitäisikö Kreikalle antaa lisäaikaa taloutensa tasapainotusohjelman tekoon. Kreikka haluaa ohjelman toteutukseen kahden vuoden jatkoaikaa niin, että takaraja siirtyisi vuoteen 2016.
Nyt troikan jäsenistä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on asettumassa Kreikan toiveen taakse. IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi torstaina, että valuuttarahasto on valmis myöntymään jatkoaikaan. Takarajaan mennessä Kreikan pitäisi painaa budjettialijäämänsä 2,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Troikan kaksi muuta jäsentä ovat EU-komissio ja Euroopan keskuspankki EKP. Komission on mahdotonta olla kuulematta mahtimaa Saksan tahtoa. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang
Schäuble torjui perjantaina jatkoajan myöntämisen. Vaihtoehtoa leikkauksille ei ole, hän linjasi.
Kummankin näkemyksen tueksi saa nopeasti muutaman perustelun. Schäublen kantaa voi puolustaa sillä, että Kreikan olisi pitänyt päästä jo paljon pitemmälle talouskurin ja -uudistusten teossa. Tällä hetkellä maa näyttää toimissaan painavan yhtä aikaa kaasua ja jarrua. Jos EU pitää linjansa tiukkana, se pakottaa Kreikan jatkamaan ponnisteluja.
IMF puolestaan on huolissaan kiristyvien leikkausten inhimillisistä kustannuksista. Kreikan työttömyysaste ylitti juuri 25 prosenttia. Voi myös kysyä, että jos Kreikan lainahanat pannaan kiinni ja maan talous romahtaa lopullisesti, tuleeko ratkaisu lopulta lainoittajamaille kalliimmaksi.
Voi käydä myös niin, että jos kuri on liian kova, autettava kuristuu.