Pääkirjoitus

Krei­kas­ta kuuluu vii­mein­kin hyvää

Kreikan talousministeri George Papaconstantinou joutui viime torstaina lykkäämään lehdistötilaisuuttaan pommiuhan vuoksi.

Kreikan talousministeri George Papaconstantinou joutui viime torstaina lykkäämään lehdistötilaisuuttaan pommiuhan vuoksi. Tuolloin kerrottiin, että Kreikassa kuohuvat jopa vaarallisen voimakkaat tunteet hallituksen toimeen panemaa talouskuuria vastaan.

Uutisesta voi kaivaa myönteisenkin näkökulman. Se osoittaa, että Kreikka panee rämettynyttä talouttaan tosissaan kuntoon. Ammottavia tasapaino-ongelmia ei saada oikaistuksi ilman päätöksiä, jotka tässä vaiheessa tekevät kipeää. Vaihtoehto olisi kuitenkin täysromahdus.

Edistymisen talouden kuntoonpanossa panivat viime viikon lopussa merkille Kreikassa vierailleet EU:n, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sekä Euroopan keskuspankin edustajat. Ryhmä kertoi, että kesäkuussa päättyneen vuosineljänneksen kaikki velvoitteet oli täytetty, ja vaaditut uudistukset olivat jopa edellä aikataulusta.

Osana Kreikan talouden seurantaa IMF kuitenkin perustaa Ateenaan valvontatoimiston. Päätös on viisas. Toimisto on varmasti omiaan kirittämään talouden oikaisu-urakkaa, sillä mikään itseään kunnioittava maa ei mielellään katsele ulkomaista valvontavirastoa maaperällään.

Tiedot Kreikan edistymisestä ovat myönteisiä koko EU:lle. Helleenien maa sai toukokuussa EU:lta lupauksen 80 miljardin ja IMF:ltä 30 miljardin lainasta kolmen vuoden aikana. Meilläkin ehdittiin ennakoida rahojen uppoavan Kankkulan kaivoon. Ne pelot voivat osoittautua liioitelluiksi. Ainakin ensimmäiset merkit ovat lupaavia.

Kreikan talouskuuri vaatii vastuullisuutta kaikilta maan lähivuosien päättäjiltä riippumatta siitä, ketkä hallituksessa istuvat. Näytetyksi on tullut jo se, että heistä voi olla muuhunkin kuin hurlumhei-politiikkaan.