Praksiteles. Louvressa Pariisissa 18.6 saakka
Antiikin Kreikan klassisen ajan tärkein kuvanveistäjä Praksiteles (n. 400-330 eKr.) on päässyt näyttelyllään Ranskan televisiouutisiin.
Sen hän on ansainnut: Hänen teoksissaan oli ennennäkemätöntä suloa ja aistillisuutta. Ja hän loi ensimmäisen varsinaisen alastoman naisveistoksen, Knidoksen Afroditen, jota tultiin katsomaan jopa eri puolilta Kreikan valtakuntaa.
Se kuvattiin sittemmin maljakoihin, tuhkauurniin ja rahoihin, kopioitiin marmoriin ja pronssiin.
Praksiteles käytti talttaa niin että alastoman pinta näytti iholta. Ja hän asetti tuen, puunrungon tai kankaalla verhotun pylvään johon ihmishahmo saattoi nojata, joten sen ei tarvinnut enää olla jäykkä ja symmetrinen pysyäkseen pystyssä. Hän keksi kontraposton: paino lepää toisella jalalla ja vastaavasti toinen lantio on ylempänä, mikä tekee asennosta eloisan.
Näin hän saattoi luoda ihmisen joka näyttää kääntyvän ja liikkuvan.
Sittemmin kontraposto otettiin käyttöön taas myöhäisgotiikan aikana sulokkaissa madonnapatsaissa. Tunnetuin esimerkki on kuitenkin Michelangelon David, 1492, joka herättää henkiin kreikkalaisen veistotaiteen, kuten renessanssi yleensä.
Praksiteleen teokset ovat säilynyt kymmeninä kopioina, sillä etenkin rikkaat roomalaiset teettivät puutarhoihinsa sensuelleja alastomia Apolloja, Satyyrejä, Eroksia, Bakkantteja, jotka saivat milloin kreikkalaisen milloin roomalaisen jumalan nimen..
Aitona pidetään 1877 kaivauksissa löytynyttä Hermes ja Dionysos-lapsi-veistosta, joka oli ollut Heran temppelissä Olymposvuorella ja tunnistettiin historiallisista kuvauksista. Praksiteleesta kirjoittivat ihaillen Plinius, Plutarkos, Kallistratos ja monet muut.