Yhteiset tukipaketit eivät enää pelasta velkataakkansa alla painivaa Kreikkaa. Velkajärjestely ja tilapäinen ero eurosta ovat kipeitä mutta välttämättömiä toimia.
Kreikka on ajautumassa kovaa vauhtia kohti vararikkoa. Maanantaina Kreikan valtionlainojen korot nousivat tähänastisiin ennätyslukemiin. Samaan aikaan eurooppalaiset pankkiosakkeet syöksyivät pörsseissä.
Kreikan velkakriisi on saavuttanut mittasuhteet, jossa mikään tukipaketti ei enää kykene pelastamaan maata. Entistä suurempien vahinkojen välttämiseksi Kreikalle on tehtävä nopeasti velkajärjestely ja se on erotettava määräajaksi euroalueesta.
Velkojen uudelleenjärjestely tarkoittaa sitä, että Kreikan velkoja pienennettäisiin, kun velkojat antaisivat osan veloista anteeksi. Erilaisten toimien yhdistelmä olisi myös mahdollinen. Omalla valuutalla Kreikka pystyisi parantamaan kilpailukykyään.
Kreikan velkajärjestelystä kovimmat tappiot tulisivat suurille ranskalaisille ja saksalaisille pankeille. Konkurssien välttämiseksi valtiot joutuisivat tukemaan ja pääomittamaan Kreikkaa lainoittaneita pankkejaan.
Suomen kokonaisvastuu vuosien 2008--2011 kriisimaiden lainoitusohjelmiin on vajaat neljä miljardia euroa. Luku ei kuitenkaan heijasta koko taloudellista riskiä.
Kreikan uusi kansallinen ponnistus eli ylimääräinen kiinteistövero ei ole vakuuttanut markkinoita, että se pystyisi täyttämään EU-komission, kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan keskuspankin tukipaketin ehdot. Ei, vaikka talouskomissaari Olli Rehn kiitteli asiaa.
Äskettäin kansainväliset tarkastajat lähtivät Ateenasta vastalauseena Kreikan kyvyttömyydelle tehdä sovittuja säästötoimia.Tällä viikolla he palaavat. Kreikan poliittinen johto on vakuuttanut, että leikkausohjelmat viedään läpi poliittisesta vastustuksesta huolimatta.
Pessimismi kuitenkin leviää. Velkakriisin ohella Kreikkaa uhkaa poliittinen kriisi. Kreikkalaiset ovat vastanneet säästöihin ja uudistuksiin menemällä kadulle. Tavallisen kreikkalaisen on vaikea ymmärtää säästötoimia, jotka tekevät elämästä sietämättömän.
Kreikan irrottaminen eurosta ei välttämättä tarvitse merkitä sitä, että euroalueella ei voitaisi toteuttaa rahoitusvakausvälineen kaltaisia tukitoimia. Irlannille myönnetty tukipaketti ja hallituksen vakautustoimet näyttävät hiljalleen tepsivän.
Toisaalta markkinataloudessa pitäisi hyväksyä sijoittajavastuu samoin kuin valtioiden ja pankkien velkakriisit.
Viivyttelyyn ei ole enää aikaa, sillä Kreikka uhkaa koko eurovaluutan tulevaisuutta.
Tilanteessa tarvitaan poliittista johtajuutta. EKP:n sisäisistä erimielisyyksistä kielii saksalainen pääekonomistin ero. Julkisuuteen on sadellut neuvoja ja ehdotuksia.
Esimerkiksi Saksan talousministeri Philipp Rösler ehdottaa, että Kreikan kaltaisia tapauksia varten pitäisi luoda valtioiden konkurssimenettely.
Hyvät neuvot ovatkin kalliit. Talouskriisistä saadaan niskalenkki vain, jos ollaan valmiita toimiin, joilla kriisi hellittää. Nyt se on Kreikan velkasaneeraus ja ero eurovaluutasta mahdollisimman pian.