Loppu hyvin, kaikki hyvin. Näin voi todeta euroalueen jäsenmaiden perjantain vastaisena yönä saavuttamasta kompromissista, jossa ne sopivat omasta syystään taloussyöveriin syöksyneen Kreikan avustamisen ehdoista.
Vaikka Kreikka ei ole ainakaan vielä pyytänyt euroakaan ulkopuolista apua pahasti pakkaselle valuneen kansantaloutensa tasapainottamiseen, euroalueen valtion ja hallitusten päämiesten sopimus tuli viime hetkellä. Jos epävarmuus olisi jatkunut, Kreikan alamäki olisi voinut jyrkentyä ja euroalueen uskottavuus kärsiä. Ilmoitus otettiinkin markkinoilla hyvin vastaan.
Ensin Saksa toi julki ajatuksensa eräänlaisen "Euroopan valuuttarahaston" perustamisesta. Sen jälkeen Saksa ja Ranska kamppailivat siitä, millainen rooli hankkeessa annetaan kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle.
Tulos näyttää olevan tyypillinen EU-kompromissi. Euromaat sitoutuvat antamaan Kreikalle viimeisenä keinona apua kahdenvälisin lainoin, mutta euromaiden on oltava niistä yhtä mieltä. Rahoituksen enemmistöosan on määrä tulla Euroopasta, ja IMF pääsee mukaan "huomattavalla osuudella".
Kreikalle ei anneta subventoituja lainoja, vaan niistä peritään markkinaehtoista korkoa. Se tarkoittaa, että Kreikka joutuisi maksamaan korkeampaa korkoa kuin euromaat keskimäärin. Lainat ovat ehdollisia eli sidottuja Kreikan omiin toimiin. Lisäksi Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki arvioivat lainahankkeet.
Saksa ja Ranska taittoivat peistä etenkin IMF:n roolista. Saksa halusi valuuttarahaston mukaan kun taas Ranska piti kiinni siitä, perinteisen politiikkansa hengessä, että euroalue hoitaisi ongelmansa itse. On kaikkien osapuolten etu, että kompromissiin päästiin.
Suomelle oli tärkeätä, etteivät muut euromaat joudu julkisen taloutensa holtittomasti hoitaneiden kumppanimaiden maksumiehiksi. Euromaat lainaavat Kreikalle EKP-pääomaosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Suurin lainaaja olisi siten Saksa.
Kreikalle kainalosauvat tarjoavassa sopimuksessa viitataan, myönnytyksenä Ranskalle, EU:n jäsenmaiden talouspolitiikkojen voimakkaasta koordinaatiosta. Yhteislausunnon mukaan Euroopan neuvoston on parannettava EU:n talouksien hallintaa. Nähtäväksi jää, jääkö tämä pelkäksi ja perinteiseksi EU-sanahelinäksi. Financial Times -lehden mukaan Saksa ja Ranska olisivat halunneet tekstiin maininnan EU:n "taloushallituksesta", mutta että sitä olisi lievennetty euroalueeseen kuulumattoman Britannian painostuksesta.