Kreikka on elänyt pitkään yli varojensa, mutta nyt meno muuttuu. Tämä on ollut sosialistihallituksen viesti sekä omille kansalaisille että velkojille ja vielä Euroopan unionin komissiollekin.
Ongelmana on vain, että kansa ei haluakaan kuulla talouspakettiin kuuluvista leikkauksista ja että rahoitusmarkkinat eivät luota niiden tehoon.
Talousministeri George Papaconstantinou joutuikin tällä viikolla lohduttautumaan sillä, että ainakin hänen EU-kollegansa "ovat alkaneet osoittaa ymmärtämystä" Kreikan pyrkimyksiä kohtaan.
Kreikan taloudelliset vaikeudet olivat tiedossa, mutta silti niiden syvyys yllätti EU-kumppanit viime syksynä. Lokakuussa pidettyjen ennenaikaisten vaalien jälkeen valtaan nousseet sosialistit paljastivat, että budjettivaje olikin paljon pahempi kuin heidän edeltäjänsä konservatiivit olivat ennakoineet.
Kun vajeen syksyllä arvioitiin nousevan runsaaseen kuuteen prosenttiin, oli lukema vuoden lopussa 12,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Harmaa talous
kuriin
Valtion velka on 113 prosenttia vuoden 2009 kansantuotteesta ja uhkaa edelleen nousta. Kansainväliset luokituslaitokset ovat toinen toisensa jälkeen laskeneet Kreikan luottokelpoisuutta, joten se joutuu maksamaan lainoistaan korkeampaa korkoa kuin muut EU-maat.
Niinpä maalla ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin rakentaa nopeasti laaja korjauspaketti, jolla muuttaa talouden suuntaa. Paketti sisältää kymmenen miljardin euron kululeikkaukset.
Kreikka aikoo panna kuriin harmaan taloutensa, joka aiheuttaa sille vuosittain arviolta 60 miljoonan euron veromenetykset. Tänä vuonna vähennetään myös julkisella sektorilla työskentelevien määrää. Hallituksen ohje on, että viittä eläkkeelle siirtyvää työntekijää kohti saa palkata vain yhden uuden. Lisäksi tupakka- ja alkoholiveroja korotetaan.
Kreikka ei ole toki ainoa EU-maa, joka on rikkonut EU:n taloussääntöjä. Niiden mukaan valtioiden budjettivaje ei saisi nousta yli kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ylittäjiä on useita, muun muassa puheenjohtajamaan Espanjan budjettivaje ylittää 12 prosenttia.
Kreikan kohdalla erityisen raskauttavana pidetään sitä, että vain kolmannes sen vaikeuksista johtuu taloustaantumasta ja loput omista taloudellisista virhepäätöksistä sekä tilastovirheistä.
Kansan reaktio
pelottaa
Talouskomissaari Joaquin Almunia vaati hiljattain EU:lle laajempia oikeuksia valvoa jäsenmaiden antamien tilastotietojen paikkansapitävyyttä. Esimerkiksi Kreikan epäillään useassa yhteydessä kaunistelleen tilastojaan.
Nyt Kreikka itsekin on ilmoittanut siirtävänsä tilastoinnin itsenäiseen yksikköön pois hallituksen suorasta valvonnasta.
Mikäli Olli Rehnin nimitys seuraavaksi talouskomissaariksi etenee ilman yllätyskäänteitä, joutuu juuri Rehn seuraamaan Kreikan toimia ja esittelemään sitä koskevat asiat komissiolle.
Yhtä paljon kuin EU:n toimia Kreikan hallitus pelkää kansan reaktioita ja poliittisia levottomuuksia. Sen vuoksi se ei ole toistaiseksi uskaltanut esittää markkinoiden vaatimia julkisen sektorin palkanalennuksia ja eläkeremonttia.
Eläkeuudistusehdotus on kuitenkin tarkoitus tuoda parlamentin käsittelyyn huhtikuussa. Keväällä on määrä tarkastella uudelleen myös Kreikan talouskuurin vaikutuksia.
