Köyhien määrän kasvu erityisesti kaupungeissa on viime vuosina yhä voimistunut pulma. Pohjoisen keskuksissa Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä köyhyyden kasvu tuntuu pahemmin kuin missään muualla koko maassa.
Oikein kehnosti on vuosilta 1995-2002 kootussa tilastossa pärjännyt Rovaniemen seutukunta. Siellä köyhien määrä on noussut nopeimmin ja suhteessa väestöön muuta Lappia nopeammin.
Näyttää siltä, että kaikissa kolmessa pohjoisen keskuksessa syyt ilmiöön ovat hieman erilaiset. Vaiva on silti yhtä paha. Rovaniemen sosiaali- ja terveysjohtaja selittää köyhien suuren määrän ja kohtuullisen työllisyystilanteen ristiriitaa kaupungin elinkeinorakenteen palveluvaltaisuudella. Niin voi olla, mutta ilmeisen pätevästä arviosta huolimatta tilanne on kohtuuton niille, jotka elävät köyhyyden kanssa arkeaan. Rovaniemen olisi saatava elinkeinorakennettaan monipuolisemmaksi. Ainakin osa kahden työssäkäyvän kotitalouksista voisi silloin saada taloutensa vahvemmaksi.
Maassa on tosin muitakin palvelukeskuksia, ja vastaava ilmiö näkyy niissäkin. Kun se äityy kuitenkin Rovaniemellä erityisen pahaksi, on syytä kysyä, ovatko palvelutyöpaikkojen palkat siellä erityisen matalia.
Oulun läänin kahdessa keskuksessa Oulussa ja Kajaanissa on vanhastaan melko paljon työttömiä. Erityisesti Ouluun heitä on muuttanut myös ympäröivästä maakunnasta. He ovat odottaneet työllistyvänsä kaupungissa, mutta niin ei olekaan käynyt. Se näkyy heikkona toimeentulona. Kajaanin pulma on Rovaniemen ja Oulun välimaastossa. Palkkataso kaupungissa ei ole kovin korkea, mutta myös suurehko työttömyys vaikuttaa.
Työllisyyden koheneminen kutistaisi ratkaisevasti köyhien määrää koko maassa. Valtakunnan päättäjien kuuluu tutkia hätkähdyttävät tilastot tarkkaan ja tehdä niistä tarvittavat johtopäätökset. Monissa yhteyksissä on myönnetty, että menneinä vuosikymmeninä harjoitetun aluepolitiikan aika on ohi. Silti paljon on tehtävissä.
Tilastokeskuksen luvuista ilmi käyvillä tosiasioilla täytyy olla painoarvoa esimerkiksi, kun päätetään valtionhallinnon toimintojen alueellistamisesta. Nykytekniikka mahdollistaa yhä useampien valtion tehtävien hoidon myös pohjoisessa. Niiden siirrosta on puhuttu paljon, mutta aikaan on saatu mitättömän vähän. Esimerkiksi joidenkin virastojen päällikkötason muutosvastarinta näyttää vaikuttavan enemmän kuin valtakunnan eri osien hyvinvoinnin tasoittaminen.
paakirjoitus@kaleva.fi