Arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsuma köyhyysryhmä julkisti toimenpide-ehdotuksensa kreivin aikaan juuri, kun maahan kasataan uutta hallitusta. Parempaa ajankohtaa ehdotuksille tuskin on.
Näillä näkymin hallitukseen ovat menossa sekä sosiaalidemokraatit että perussuomalaiset, jotka vaalikampanjoissaan puhuivat köyhien asian puolesta. Tätä taustaa vasten luulisi, että ehdotukset köyhyyden vähentämiseksi saisivat vastakaikua. Varsinkin kun vielä kokoomuslainen eduskunnan väliaikainen puhemies Ben Zyskowicz arvosteli suuryritysten johtajien ahneutta avatessaan valtiopäivät.
Köyhien ongelmista puhutaan kyllä ylevästi ylätasolla. Itse politiikkaa tehdään kuitenkin keskiluokkaa ajatellen ja hyväosaisia unohtamatta. Tämä on johtanut siihen, että kuilu hyvinvoivien ja huono-osaisten välillä on kasvanut sitten 1990-luvun laman.
Köyhyysryhmä ei kaipaa Suomeen erityistä köyhyyspolitiikkaa. Sen mielestä yhteiskunnallisia päätöksiä tulee arvioida heikoimmin selviytyvän neljänneksen lähtökohdista. Vain tämä voi taata sen, että köyhyyttä kyetään vähentämään. Yhteiskunnan erilaisia tukitoimia tuleekin miettiä ensisijaisesti niiden ihmisten näkökulmasta, jotka eivät selviä omin avuin.
Köyhyysryhmä ehdottaa hallitusohjelmaan konkreettisia tekoja, joilla köyhyyden syvään ytimeen voidaan puuttua.
Ykkösasiana pidetään nuorten syrjäytymisen estämistä ja pitkäaikaistyöttömien aktivointia. Kummankin ryhmän auttamiseksi tarjotaan lääkkeeksi yksikertaista reseptiä: työtä tai opiskelua.
Perusasioihin kuuluu myös saattaa perusturva tasolle, että sen turvin on edellytyksiä elää siedettävää elämää.