YK:n vuosiraportti köyhyyden vähentämisestä on yhtäaikaa myönteistä ja kielteistä luettavaa.
Yhä useampi lapsi pääsee kouluun ja saa puhdasta vettä juotavakseen, taistelu tauteja vastaan sujuu ja yhä harvempi äiti kuolee synnytyksessä.
Sen sijaan aliravitsemus on kasvussa, työllisyys heikkenee talouskriisin takia, eikä ympäristönsuojelussa ole edetty tarpeeksi tehokkaasti.
YK-maat asettivat vuonna 2000 kahdeksan kunnianhimoista vuosituhattavoitetta, joiden on tarkoitus poistaa maailmasta äärimmäinen kurjuus vuoteen 2015 mennessä. Kun aikarajaan on matkaa enää viisi vuotta, ei kaikkien tavoitteiden täyttyminen vaikuta todennäköiseltä.
Vuosiraportin mukaan edistystä tapahtuu joka saralla, muttei tarpeeksi ripeästi. YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon on kuitenkin optimistinen.
"Tietojemme perusteella tavoitteet on mahdollista saavuttaa, jos kansainväliset kumppanit tukevat kansallisia hankkeita. Mutta on selvää, että köyhien elinolot ovat kohentuneet liian hitaasti ja ilmasto-, ruoka- sekä talouskriisit nakertavat kovalla työllä ansaittuja voittoja", Ban toteaa raportin esipuheessa.
Myös YK:n kehitysohjelma UNDP uskoo, että tavoitteisiin voidaan päästä. Se vaatisi muun muassa sosiaalipalvelujen lisäämistä, naisten aseman kohentamista ja työllisyyden parantamista. Rikkaiden maiden olisi pidettävä lupauksensa kehitysavun nostosta ja velkojen mitätöinnistä.
Lajien sukupuutto jatkuu
Parhaiten sujuu pyrkimys poistaa äärimmäinen nälkä ja köyhyys. Alle eurolla päivässä kituutti vuonna 1990 vielä 46 prosenttia kehitysmaiden asukkaista, kun vuonna 2005 osuus oli enää 27 prosenttia.
Vuoteen 2015 mennessä määrä pudonnee jo 15 prosenttiin. Ongelmia on tosin aiheuttanut globaali talouskriisi, jonka vuoksi nälkäisten määrä kasvaa.
"Köyhien on yhä vaikeampi ruokkia perheensä, kun ruuan hinta nousee ja tulot laskevat. Aliravittujen määrä on noussut 2000-luvun alusta, ja kasvu on voinut nopeutua sitten vuoden 2008", raportti varoittaa.
Taantuma on toisaalta vähentänyt saastepäästöjä -- ainakin väliaikaisesti. Kokonaisuutena luonnonsuojelu silti tökkii. Uhanalaisten lajien määrä kasvaa päivittäin ja luonnon monimuotoisuus kärsii.
"Maailman metsät vähenevät joka vuosi 13 miljoonalla hehtaarilla", raportti muistuttaa.
Määrä vastaa yli kolmannesta Suomen pinta-alasta.