Joka neljäs alle 15-vuotias lapsi elää äärimmäisessä köyhyydessä Kaakkois-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Asia käy ilmi YK:n lastenjärjestön Unicefin raportista, joka julkistettiin keskiviikkona Helsingissä.
Reilusti alle kahdella eurolla päivässä joutuu elämään 18 miljoonaa lasta tutkimusalueella. Luku on puolittunut viime vuosina, mutta erot lasten hyvinvoinnissa ovat jääneet jyrkiksi.
Paremmassa ääripäässä on Bosnia-Hertsegovina, jonka lapsista elää äärimmäisessä köyhyydessä viisi prosenttia. Janan toisessa päässä on Kirgisia, jossa peräti 80 prosenttia lapsista kärsii köyhyydestä.
Erot lasten hyvinvoinnissa vaihtelevat myös maiden sisällä. Maaseudun lapset ovat kaikkialla keskimäärin köyhempiä kuin kaupungissa asuvat ikätoverinsa. Myös perhemuoto vaikuttaa asiaan: suurten perheiden lapset ja ilman ydinperhettä elävät ovat köyhempiä kuin pienten ydinperheiden lapset.
Alueen maiden talous on kasvanut voimakkaasti, mutta se ei näy lasten hyvinvoinnissa. Esimerkiksi julkiseen terveydenhuoltoon ja koulutukseen ei ole investoitu, vaan niiden resurssit ovat samalla tasolla kuin vuonna 1998.
Social Monitor 2006 -raportin julkistamistilaisuudessa kiinnitettiin huomiota Romaniaan ja Bulgariaan, joista tulee EU:n jäseniä ensi vuoden alussa.
Romaniassa ja Bulgariassa lapset ovat kaksi kertaa todennäköisemmin köyhiä kuin aikuiset, kertoi Marta Santos Pais, joka on Unicefin tutkimustoimiston Innocentin johtaja.
Hänen mukaansa lasten asema on parantunut Romaniassa, mutta edessä on vielä pitkä tie. Bulgariassa tilanne on jopa huonompi kuin Romaniassa.
Lisäksi näissä maissa laitoksissa elävien lasten määrä on suuri. Lapsia pannaan laitoksiin juuri kotien köyhyyden vuoksi.
Raportti suosittelee maan hallituksille toimia lasten köyhyyden vähentämiseksi. Lasten asemaa pitäisi käsitellä nykyistä enemmän hallitusohjelmissa ja köyhyysstrategioissa.