Don Sao
Käärmeviinan kauppiaat ja yksinäinen poliisi ottavat vastaan tulijat, jotka nousevat jokiveneestä Laosille kuuluvalle Don Saon saarelle keskellä Kaakkois-Aasian valtavirtaa Mekongia.
Palmunlehtikojuun heti jyrkän rantatöyrään ylle asettunut poliisi ojentaa sydämellisesti hymyillen kätensä. Passia mies ei halua vaan käteistä - puolen euron verran Thaimaan bahteja avaa ovet maahan, jonne virallisesti tarvitaan sata kertaa kalliimpi viisumi.
Vierailtuaan Don Saossa voi väittää käyneensä Laosissa yhtä aidosti kuin Torniosta Haaparantaan piipahtanut voi kehua olleensa Ruotsissa. Mutkatonta maahanpääsyä kannattaa silti arvostaa.
Jos Kaakkois-Aasiassa on valtio, joka on onnistunut piiloutumaan palmun taakse demokratialta, kehitykseltä ja ulkomaailmalta, niin se on kaikkivoivan kommunistipuolueen kohta 30 vuoden ajan johtama Laos. Myanmar on yrittänyt samaa, mutta sen ihmisoikeusloukkaukset ovat jatkuvan huomion kohteena.
Iskulauseita
ja käärmeviinaa
Puolueen iskulauseet roikkuvat puiden oksille haalistuneina kangastauluina. Paljon enemmän eloa on myyntikojuissa, joissa myydään käärmeviinaa, cheroot-sikareita, Mekongviskiä ja Laos-rihkamaa.
Kalastajakylässä pitkän lehväkatoksen alle päiväaskareisiinsa kyykistyneiden naisten takana rätisee radio, mutta telkkarin sinertävää hohdetta ei talon sisältä näy. Niitä on kuuden miljoonan asukkaan Laosissa 52 000. Puhelinlinjatkaan eivät risteile saaren yllä - lankapuhelimia on Laosissa 25 000, kännyköitä 5 000.
Ilman matkailijoiden ostoksia saaren pari ankeannäköistä pikkukylää eläisivät vielä niukemmin, riisin ja kalan varassa. Mekong ja sen sadekaudella huuhtomat riisivainiot ovat sisämaassa sijaitsevan Laosin elämänlanka, mutta koska viljelymaata kokonaispinta-alasta on vain kolme prosenttia, puolet kansasta elää köyhyysrajan alapuolella.
Sitkeä köyhyys on pakottamassa Laosia ulos kuorestaan, kuten Don Saon vapaamieliset vierailusäännöt osoittavat. Myös turistiviisumin saa helposti ja viime aikoina on näkynyt selviä merkkejä, että ulkomaisille yhtiöille on tarjoutumassa aiempaa paremmat mahdollisuudet päästä hyödyntämään niitä kiinnostavia laajoja metsiä ja Mekongin vesivoimaa.
Vanha siirtomaaisäntä
kiinnostaa
Laos alkoi varovasti avata ovia kotimaiselle yksityisyritteliäisyydelle jo vuonna 1986, mutta kansainväliset yhteydet laajenivat merkittävästi vasta kun se vuonna 1997 hyväksyttiin Kaakkois-Aasian järjestön Aseanin jäsenmaaksi.
Jäsenyyden uskotaan lisäävän kauppaa sekä metsä- ja energiayhtiöiden sijoituksia sen tärkeimmästä kauppakumppanista Thaimaasta mutta myös muista alueen maista. Koska tieverkko ja viestiyhteydet ovat kehnoja, sähköä vain kaupunkikeskuksissa ja investointilainsäädäntö mutkikasta ja arvaamatonta, ulkomaiset sijoittajat ovat silti olleet harvassa.
Laos on myös lähestynyt vanhaa siirtomaaisäntäänsä Ranskaa. Välit Yhdysvaltoihin ovat pysyneet yllättävän hyvinä, vaikka kommunistinen Pathet Lao -liike lopetti vuonna 1975 vanhoillisen kuningasvallan, jota oli kestänyt 600 vuotta. Tämä tapahtui pian sen jälkeen kun valta siirtyi kommunisteille Vietnamissa ja Kambodzassa.
Talouden avaamisesta huolimatta poliittinen valta pysyy yhä tiukasti Pathet Laon perintöä vaalivan Laosin kansan vallankumouksellinen puolue LPRP:n käsissä.
Valtaosa oppositiosta pakeni 1975. Maahan jääneitä vanhan vallan edustajia ja hallituksen arvostelijoita lähetettiin tuhansittain Vietnamin mallin mukaan pystytettyihin uudelleenkoulutusleireihin, joilla kuolivat myös entinen kuningas, kuningatar ja kruununprinssi.
Mahtisuvuilla
yhä valtaa
Viime helmikuun vaaleissa parlamenttiin pyrki vain yksi riippumaton ehdokas, Khamuane Bupha, joka myös valittiin 109 kansanedustajan joukkoon. Oikeusministeriksi nimitetty Bupha kuuluu Laosin suuriin polittisiin selviytyjiin, sillä hän oli avaintehtävissä jo kuningasvallan aikana. Buphan taustalla ovat kuningaskunnan aikaiset mahtisuvut, joilla puhdistuksista huolimatta on yhä taloudellista ja päätäntävaltaa.
Vaalit käytiin sirpeillä ja vasaroilla varustettujen julisteiden varjossa. LPRP:n vaalivirkailijat tarkastivat äänestäjien äänestysliput näiden poistuessa kopista "ettei niissä olisi virheellisiä", ulkoministeriön tiedottaja selitti.
Kun presidentti Khamtai Siphandon vielä valitaan myöhemmin tänä vuonna uudeksi kaudeksi, ovat Laosin demokratiatarpeet ainakin LPRP:n mielestä täysin tyydytetty lähivuosiksi.
Hallituksen ongelma on, että sillä on edelleen niukasti valtaa syrjäseuduilla. Varsinkin Kultaisen Kolmion seuduilla käydään toistuvia taisteluja armeijan ja noin 2 000 asemiehen vahvuisten Hmong-kapinallisten välillä. Thaimaan rajaseudun vuoristoissa toimiva Hmong-kansa varustaa sotaansa heroiinilla ja amfetamiinilla, jota salakuljetetaan myös Mekongin yli.
Oma satelliitti
kiertämään maata
Vaikka talous vaappuu riisin ja Thaimaahan myytävän sähkön voimalla juuri ja juuri pystyssä, maailman köyhimpiin kuuluva Laos ei ole luopunut hankkeestaan lähettää oma satelliitti Maata kiertävälle radalle.
LPRP:n suuruudenhullu unelma Laosin Tähti piti ampua avaruuteen jo muutama vuosi sitten. Vuonna 1995 käynnistynyt 500 miljoonan euron hanke kuitenkin kariutui kolmen vuoden rakennnus- ja valmistelutöiden jälkeen ulkomaisen investoijan luovuttua.
Hallitus on nyt päättänyt tehdä uuden sopimuksen kahden yhtiön kanssa laukaisukeskuksen ja satelliitin rakentamisesta, vakuuttaa tiede- ja teknologiaministeri Bountiem Phitsmay.