Köyhyys lisääntyy jo nopeammin kaupungeissa kuin maaseudulla. Tilastokeskuksen mukaan köyhien lukumäärä on nopeasti kaksinkertaistunut kaikissa Pohjois-Suomen maakuntakeskuksissa.
Rovaniemellä, Kajaanissa ja Oulussa köyhyys lisääntyy jopa nopeammin kuin missään muualla koko maassa.
"Uusi tieto, tuntuu oudolta", reagoi Rovaniemen sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen tilastosta kuullessaan.
Rovaniemen seutukunta on pärjännyt vuosilta 1995-2002 kerätyssä aineistossa heikosti. Köyhien määrä on lisääntynyt kaikista nopeimmin, ja myös suhteessa koko väestöön köyhyys yleistyy jopa muuta Lappia nopeammin.
"Tietenkin meidän elinkeinorakenne on palveluvaltainen, eli palkat eivät ole niin hyviä", Kilpeläinen arvelee.
Tilastokeskus luokitteleekin tutkimuksessaan köyhyyttä tulojen mukaan. Köyhäksi lasketaan ihminen, joka tienaa alle 60 prosenttia keskiarvosta. Tällä luokituksella pienituloisia kutsutaan myös tuloköyhiksi.
Tuloköyhien määrä oli seurantajaksolla lisääntynyt rajusti muissakin maakuntakeskuksessa nopeammin kuin itse maakunnissa. Esimerkiksi Joensuussa, Jyväskylässä ja Porissa köyhien määrä lisääntyi 60-80 prosenttia.
Oulussa köyhyys on lisääntynyt neljänneksi eniten, seitsemässä vuodessa yli 80 prosenttia. Köyhien määrä lisääntyi suhteellisesti enemmän kuin Kainuussa ja Koillismaalla.
Muuttoliike näkyy
"Ei ole yllättävä tieto. Meillä köyhyyden lisääntyminen on näkynyt pitkäaikaisasiakkaiden määrän kasvuna", sanoo Oulun johtava sosiaalityöntekijä Raimo Ojanlatva. Hänen mukaansa on ollut selvää, että pienituloisia on entistä enemmän, kun sosiaalitoimen asiakkuussuhteet ovat pitkittyneet.
Ojanlatva sanoo, että hyvin menestyneessä Oulussa monet ovat pudonneet kelkasta.
"Vähän koulutetut ihmiset ovat hukassa", Ojanlatva kertoo. Kaupungissa on 2 000 pitkäaikaista työtöntä.
Raimo Ojanlatvan mukaan elinkeinoelämän rakennemuutos on ollut niin yllättävä, että vaikeudet eivät kosketa vain vähän koulutettuja.
Toinen syy köyhyyden lisääntymiseen on Ojanlatvan mielestä muuttoliike, joka on tuonut kaupunkiin onnenetsijöitä.
"Siinä ei sitten aina ole onnistuttu."
Jotkut ovat tulleet syrjäkyliltä katsomaan, löytyisikö kaupungista enemmän työmahdollisuuksia.
Vuonna 2002 koko maassa eli 640 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella. Pienet tulot eivät johdu enää pelkästään työttömyydestä.
Rovaniemellä köyhyyden lisääntymiselle ei keksitä muuta syytä kuin joidenkin alojen huonot palkat. "Jos köyhyyttä mitattaisiin työttömyydellä, niin meillähän se on pysynyt alhaalla", Auvo Kilpeläinen hämmästelee.
Samoin kaupungin toimeentulotukimenot ovat laskeneet jo kolmena vuotena peräkkäin. "Tietenkin työllisyyttä on hoidettu tukitoimilla ja pätkätöillä, joissa palkat eivät ole korkeat", Kilpeläinen sanoo.
Rovaniemi on matkailukaupunki, jossa on runsaasti työtä vuodenvaihteen molemmin puolin. Koko vuoden tulot voivat siten jäädä alle EU:n köyhyysrajan.
"Katukuvassa köyhyys ei meillä näy. Asunnotkin menevät kuin kuumille kiville, ja hintataso on kohtuullinen", Kilpeläinen sanoo.