Köyhyys Suomessa on luonteeltaan ennemminkin toistuvaa kuin ohimenevää. Lyhyet köyhyysjaksot vaivaavat samoja kotitalouksia aina uudelleen. Monien aikaisempien tutkimusten valossa köyhyyttä on virheellisesti pidetty lähinnä ohimenevänä, tiettyyn elämänvaiheeseen liittyvänä ilmiönä. Tulokset ovat samankaltaisia myös muiden Euroopan unionin maiden osalta.
Köyhyysjaksot ovat Suomessa lyhyitä muihin EU-maihin verrattuna, mutta köyhyyteen palataan usein nopeasti.
Sosiaaliseen eriarvoisuuteen perehtynyt tutkija, PhD Pasi Moisio tarkastelee erityisesti Suomen köyhyystilannetta Stakesin julkaiseman Yhteiskuntapolitiikka-lehden uusimmassa numerossa. Moision Stakesissa julkaistava väitöskirja käsittelee laajemmin köyhyyden luonnetta EU-maissa.
Lyhyet köyhyysjaksot näyttävät kasaantuvan samoihin kotitalouksiin, jotka muodostavat toistuvaisköyhien joukon. .
Noin kaksi kertaa enemmän ihmisiä (18 prosenttia) on kokenut köyhyyttä viimeisen neljän vuoden aikana kuin elää köyhyydessä tällä hetkellä (10 prosenttia). Köyhyysjaksot ovatkin Suomessa yleensä lyhyitä muihin EU-maihin verrattuna, sillä vain noin puolet köyhistä on samassa tilanteessa vuotta myöhemmin. Kolmannes köyhyyttä kokeneista on kuitenkin toistuvaisköyhiä, joten köyhyyteen palataan usein nopeasti.
Köyhyys on Suomessa ennen kaikkea yhteiskunnan sosioekonomiseen rakenteeseen liittyvä ilmiö. Myös tiettyihin elämänvaiheisiin, lähinnä nuoruuteen ja vanhuuteen, liittyy suuri köyhyysriski.
Moision mukaan köyhyyden vastaista politiikkaa tulisikin harjoittaa koko yhteiskuntapolitiikan keinoin, jolloin voidaan pureutua niihin laajoihin markkinoiden, valtion ja perheen välisiin mekanismeihin ja prosesseihin, jotka tuottavat köyhyyttä.