"Köyhien arki näyttäytyy tällä hetkellä yllättävän karuna. Köyhyys on alkanut muuttua totaaliseksi", arvioi Kallis köyhyys -pamflettikirjan toinen tekijä Jyri Hänninen.
"On vallinnut käsitys, että Suomi on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa on hyvä sosiaaliturvajärjestelmä. Se ei pidä enää ollenkaan paikkansa. Apua kaipaavat ihmiset jäävät järjestelmän ulkopuolelle tai ovat täydellisen pettyneitä siihen ja kokevat nöyryytyksen hakiessaan apua", Oulussa Kirjastotalon Pakkalan salilla keskiviikkona esitelmöinyt Hänninen sanoo.
Hänen mukaansa toimeentulotuki ei toimi Suomessa sillä tavalla kuin sen pitäisi eli kaikille tarvitseville samalla tavalla. Sitä ei saa silloin kun pitäisi: käytännöt vaihtelevat eri paikkakunnilla, paikkakuntien sisälläkin toimistojen välillä ja jopa virkailijakohtaisesti.
"Pitää tuntea hyvin järjestelmän metkut ja lainsäädäntöäkin saadakseen apua. Eräs haastateltavamme kuvaili, että toimeentulotuen hakutilanteessa virkailija epäilee koko ajan hakijan sanomisia; hakija puolestaan koettaa vakuutella että hän on oikeassa hädässä", Hänninen kertoo.
Toimeentulotukiasioista vastaavat kunnat, jotka kamppailevat heikkenevän talouden kanssa. Hännisen mukaan ne leikkaavat helposti sosiaali- terveysmenojaan, jotka muodostavat yleensä suurimman menoerän.
Ateriat jäävät syömättä
Kirjan haastattelujen perusteella köyhyyttä esiintyy kaikenlaisissa kunnissa köyhistä Kainuun pikku pitäjistä Espoon tapaisiin vauraisiin kaupunkeihin. Keskimäärin tilanne on huonoin suurissa kaupungeissa.
"Köyhyys on hankalampaa kaupungeissa, koska elinkustannukset ovat korkeampia ja loukusta pääsy hankalampaa", hän sanoo.
Karuimmillaan lapsiperheen arki voi olla sitä, että äiti jättää monena päivänä aterian syömättä säästääkseen ruokamenoissa. Hän joutuu tekemään sitä salaa lapsiltaan. Lapsi ei voi mennä kaverin syntymäpäiville, koska vanhemmilla ei ole vara ostaa muutaman euron maksavaa lahjaa.
Jyri Hänninen haastatteli veljensä Jera Hännisen kanssa kirjaan lukemattomia ihmisiä poliitikoista ja asiantuntijoista etujärjestöjen edustajiin. Jyri Hänninen sanoo, että painopiste on kuitenkin köyhissä itsessään, eikä eliitti pääse juhlimaan. Menetelmä oli journalistinen, ei tieteellinen. "Akateemisia köyhyystutkimuksia on tehty, mutta ne on tehty yleensä toisille tutkijoille, eikä niitä monikaan lue. Halusimme tehdä mahdollisimman luettavan ja selvätajuisen kirjan", hän perustelee.
Köyhyydellä rahastetaan
Kirja väittää, että esimerkiksi perintätoimistot, Suomen asiakastieto (maksutietorekisteriä hallinnoiva monopoliyritys) rahastavat köyhyydellä. Kun ihminen saa maksuhäiriömerkinnän, hänen on mahdotonta hankkia asuntoa, matkapuhelinliittymää tai vakuutuksia ilman isoja takuumaksuja.
Hänninen sanoo, että hyvinvointiyhteiskuntaa alettiin järjestelmällisesti heikentää 1990-luvun laman aikana. Leikkuri jäi päälle Paavo Lipposen (sd.) kahden hallituksen aikana vuosina 1995-2004.
"Nyt kun ollaan uudessa lamassa tai taantumassa, kyyti varmasti vain kylmenee tulevina vuosina", Hänninen uskoo.
Lipponen tuomitsi kirjailijat anti-intellektuelleiksi ja muutkin demarit ovat suuttuneet. Jyri Hänninen sanoo, että puolue on toiminut kaksinaismoralistisesti.
"Demarien syyllisyys ei välttämättä ole kovin paljon suurempaa kuin keskustan tai kokoomuksen, jolta kukaan ei odotakaan köyhien etujen ajamista", Hänninen sanoo.