Suhteellinen köyhyys on kaksinkertaistunut Suomessa reilussa kymmenessä vuodessa 6 prosentista yli 12 prosenttiin. Työssäkäyntikään ei aina nosta ihmisiä köyhyydestä. Ansiotyössä käyvien kotitalouksissa köyhyysrajan alapuolella elää noin 150 000 suomalaista. Stakesin erikoistutkijan Pasi Moision mukaan määrä vastaa noin neljännestä maan pienituloisimmista.
Moision mukaan työssäkäyvien köyhyys selittyy pätkä- ja osa-aikatöiden yleistymisellä. Myös yhden tulonhankkijan perheet ajautuvat köyhyyteen muita helpommin.
"Epätyypilliset työsuhteet lisäävät köyhyysriskiä", Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Merja Kauhanen vahvistaa.
"Osa-aikatyö on yleisintä vähittäiskaupassa ja hotelli- ja ravintola-alalla sekä kiinteistöpalvelu- ja vartiointialalla", Kauhanen yksilöi.
Muun muassa myyjien, tarjoilijoiden ja siivoojien palkat jäävät alle suomalaisen keskitason, ja osa-aikaisuus nipistää ansioista vielä lisää. Jos taloudessa ei ole toista ansaitsijaa, epätyypillisiä työsuhteita tekevien köyhyysriski kasvaa. Matalapalkkaisuus sinänsä ei ole köyhyyden erityinen syy.
"Suomalainen yhteiskunta rakentuu kahden ansaitsijan mallille. Suhteellinen pienituloisuus onkin yleisintä yhden tulonansaitsijan lapsiperheissä sekä yksinasuvilla nuorilla ja vanhuksilla", Moisio kuvaa perherakenteen osuutta pienituloisuudessa.
Pätkätöiden väliin jäävät työttömyysjaksot lisäävät toimeentulovaikeuksia. Yli 30-vuotiaista määräaikaisissa työsuhteissa olevista yli 80 prosenttia olisi valinnut mieluummin vakituisen työsuhteen. Monet osa-aikaiset puolestaan haluaisivat tehdä enemmän työtunteja.
Turvattomuus uhkana
Erikoistutkija Pasi Moision mukaan noin 600 000 suomalaista elää kotitalouksissa, jotka jäävät köyhyysrajan alapuolelle. Luku on kaksinkertainen verrattuna 90-luvun puoliväliin.
"Köyhyyden lisääntyminen selittyy sillä, että pienituloisten tulot nousevat hitaammin kuin keski- ja suurituloisten", Moisio kertoo.
"Mahdollinen tuloerojen kasvun jatkuminen tulee muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa", hän varoittaa. Suurten tuloerojen maissa asuinalueet eriytyvät ja turvattomuus lisääntyy.
Suomessa työstä maksetaan muihin Euroopan maihin verrattuna matalampia palkkoja. Pienipalkkaisten henkilöiden talouksien lisäksi köyhiin kuuluu opiskelijoita ja työttömiä, jotka muodostavat pienituloisimmista puolet.
Opiskelijoiden köyhtyminen johtuu opintotuen reaaliarvon laskusta. Työttömät taas jäävät yhä useammin ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle.
Neljännes pienituloisimmista on eläkeläisiä. Heidänkin keskuudessaan tuloerot kasvavat, kun työelämän palkkaerot siirtyvät eläkkeisiin.
Vähimmäisturvan - työmarkkinatuen sekä asumis- ja toimeentulotuen - tason jääminen jälkeen keskimääräisestä ansiotasosta selittää Moision mukaan suurelta osin köyhyyden lisääntymistä. Vähimmäisturvaan on tehty vain indeksikorotuksia, mutta tasoa ei ole korjattu ylöspäin.
"Kuinka paljon vähimmäisturvan tason annetaan laskea suhteessa muihin, on kysymys, johon jossain vaiheessa joudutaan vastaamaan", Moisio herättelee päättäjiä.
Moision mukaan perheiden köyhyysjaksot ovat muuttuneet pidemmiksi. "Todennäköisyys päästä pois köyhyydestä laskee jyrkästi köyhyysjakson pidentyessä", Moisio huomauttaa lopuksi.