Pienet tulot ja köyhyys keskittyvät Pohjois-Suomeen. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan Pohjois-Suomessa on 77 000 pienituloista henkilöä eli 12,1 prosenttia alueen asukkaista. Valtakunnan tasolla vastaavat luvut ovat 11,2 prosenttia eli pientulorajan alla on 575 000 henkeä. Pienituloiseksi lasketaan, kun tulot ovat alle 11 300 euroa vuodessa.
Köyhyys näkyy myös vuosituloissa. Pohjois-Suomessa kotitalouksien vuositulot vuonna 2003 olivat 29 000 euroa. Koko maassa kotitalouksien vuositulot olivat keskimäärin 31 000 euroa.
Pienet tulot ovat erityisesti nuorten ja yli 60-vuotiaiden ongelma. Esimerkiksi Rovaniemen kaupungissa toimeentulotuen hakijoista 45 prosenttia on alle 25 -vuotiaita.
Johtava sosiaalityöntekijä Elina Hyvönen Rovaniemeltä kertoo, että nämä alle 25-vuotiaat nuoret ovat niitä, jotka eivät ole saaneet koulutuspaikkaa eivätkä saa työmarkkinatukeakaan. Syrjäytymistä lisää se, että Lapin alueelta puuttuvat sellaiset työpaikat, joissa työtekoa voisi harjoitella ilman koulutusta.
Eurojen venytystä
Eläkeläisten pienet tulot, varsinkin Lapissa johtuvat siitä, että monen eläkeläisen työ ei ole ollut sidottuna palkkatuloihin samalla tavalla kuin kaupungissa.
Tuloeroja paikataan erilaisilla tulonsiirroilla, joita tehdään eniten Pohjois-Suomen alueella.
Köyhyyden kanssa taistelee myös Oulussa asuva 35-vuotias työtön, neljän lapsen yksinhuoltaja Sari Häkkinen. Hänen tulonsa koostuvat työmarkkinatuesta, elatusmaksuista, lapsilisistä ja asumistuesta. Pakollisten menojen jälkeen ei juuri ylimääräistä jää. Loppukuusta Häkkisen perheessä lasketaan sekin, saako kaupasta lisää maitoa.
"Vaikein tilanne on silloin, jos perheessä lapset sairastuvat peräjälkeen. Silloin lääkekulut saavat koko tilanteen sekaisin."
Häkkinen hankkii lasten vaatteet kierrätyskeskuksesta, leivät hän hakee lauantaisin, kun Heinäpäässä jaetaan tuoretta ja ilmaista leipää. Lihat ja muut elintarvikkeet hän ostaa tarjousten perusteella. Suuremmat hankinnat mietitään tarkasti, mitään ei osteta hetken mielijohteesta.
Häkkinen on ollut työttömänä vuosia. Työvoimatoimistosta töitä ei ole liiemmin tarjottu, eikä niiden vastaanottaminen ole kovin yksinkertaista. Häkkisen mukaan pitää laskea tarkasti, miten paljon töitä kannattaa tehdä, etteivät kaikki tuet lähde pois.
Toimeentulotukea Häkkinen ei saa, sillä kolmesta lapsesta saadut lapsilisät tekevät hänestä Kelan silmissä hyvätuloisen. Täten hallituksen lupaama toimeentulotuen omavastuun poistaminen ei kosketa Häkkistä.
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa professorina työskentelevän Petri Kinnusen mukaan valtion köyhyyspaketti on tarpeellinen ja oikeansuuntainen, mutta liian perinteinen.
Kinnusen mielestä nyt olisi aika keskustella siitä, mihin suuntaan ja miten köyhyys on kehittymässä. Köyhyyttä ei pidä nähdä ainoastaan taloudellisena ongelmana, vaan myös sosiaalisena- ja informaatioköyhyytenä.
Köyhyys muuttuu
"Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan pitää nähdä myös ne henkilöt, jotka eivät pysy teknologisen kehityksen mukana."
"Sosiaalinen köyhyys syntyy pitkistä välimatkoista. Kun matkustaminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, ja jos siihen ei ole varaa, ihmisen sosiaalinen ympäristö pienenee tai häviää kokonaan ja se on myös todellista köyhyyttä."