Pienet tulot ja köyhyys keskittyvät Pohjois-Suomeen. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan Pohjois-Suomessa on 77 000 pienituloista henkilöä eli 12,1 prosenttia alueen asukkaista.
Valtakunnan tasolla vastaavat luvut ovat 11,2 prosenttia eli pientulorajan alla on 575 000 henkeä. Pienituloiseksi lasketaan tulojen ollessa alle 11 300 euroa vuodessa.
Pohjois-Suomessa kotitalouksien vuositulot vuonna 2003 olivat 29 000 euroa. Koko maassa kotitalouksien vuositulot olivat keskimäärin 31 000 euroa.
Pohjois-Suomen tuloeroja paikataan erilaisilla tulonsiirroilla, joita tehdään enemmän kuin muualla Suomessa. Lapissa asuvien iäkkäämpien köyhyys johtuu osin siitä, että heidän työnsä ei ole ollut sidottuna palkkatuloihin samalla tavalla kuin kaupungissa.
Köyhyys koskettaa nuoria ja yli 60-vuotiaita. Rovaniemen kaupungissa toimeentulotuen hakijoista 45 prosenttia on alle 25 -vuotiaita. Oulussa toimeentulotukea eniten tarvitsevat alle kolmikymppiset, yksinasuvat miehet. Alle 30-vuotiaiden määrä on yli puolet kaikista hakijoista.
Oulussa toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on pysytellyt koko 2000-luvun 7 500 tuntumassa. 90-luvun puolessa välissä toimeentulotukea tarvitsi yli10 000 kotitaloutta.
Eurojen venytystä
Köyhyyden kanssa taistelee myös Oulussa asuva 35-vuotias työtön, neljän lapsen yksinhuoltaja Sari Häkkinen. Hänen tulonsa koostuvat työmarkkinatuesta, elatusmaksuista, lapsilisistä ja asumistuesta. Pakollisten menojen jälkeen ei juuri ylimääräistä jää. Loppukuusta Häkkisen perheessä lasketaan sekin, saako kaupasta haettua lisää maitoa.
"Vaikein tilanne on silloin, jos perheessä lapset sairastuvat peräjälkeen. Silloin lääkekulut saavat koko tilanteen sekaisin."
Häkkinen hankkii lasten vaatteet kierrätyskeskuksesta, leivät hän hakee lauantaisin, kun Heinäpäässä jaetaan tuoretta ja ilmaista leipää. Lihat ja muut elintarvikkeet hän ostaa tarjousten perusteella. Suuremmat hankinnat mietitään tarkasti, mitään ei osteta hetken mielijohteesta.
Häkkinen on ollut työttömänä vuosia. Työvoimatoimistosta töitä ei ole liiemmin tarjottu, eikä niiden vastaanottaminen ole kovin yksinkertaista. Häkkisen mukaan pitää laskea tarkasti, miten paljon töitä kannattaa tehdä, etteivät kaikki tuet lähde pois. Tulevaisuudelta hän toivoo, että saa lapsi saisi hoitopaikan läheltä kotia. "Itselle en osaa mitään vaatia, kun en ole siihen tottunut."
Toimeentulotukea Häkkinen ei saa, sillä kolmesta lapsesta saadut lapsilisät tekevät hänestä Kelan silmissä hyvätuloisen. Täten hallituksen lupaama toimeentulotuen omavastuun poistaminen ei kosketa Häkkistä.
Köyhyys muuttuu
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa professorina työskentelevän Petri Kinnusen mukaan valtion köyhyyspaketti on tarpeellinen ja oikeansuuntainen, mutta liian perinteinen.
Kinnusen mielestä nyt olisi aika keskustella siitä, mihin suuntaan ja miten köyhyys on kehittymässä. Köyhyyttä ei pidä nähdä ainoastaan taloudellisena ongelmana, vaan myös sosiaalisena- ja informaatioköyhyytenä.
"Informaatioköyhyyden ehkäisemiseksi yhteiskunnan pitää nähdä myös ne henkilöt, jotka eivät pysy teknologisen kehityksen mukana. Sosiaalinen köyhyys syntyy pitkistä välimatkoista. Kun matkustaminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, ja jos siihen ei ole varaa, ihmisen sosiaalinen ympäristö pienenee tai häviää kokonaan ja se on myös todellista köyhyyttä.".