Kymmenkunta Pohjois-Suomen kuntaa on saanut köyhien kuntien apua jokaisena neljänä viime vuotena. Jonain vuonna harkinnanvaraista rahoitusavustusta on saanut lähes viisikymmentä Pohjois-Suomen kuntaa. Vain parikymmentä vöyreintä kuntaa on selvinnyt tyystin ilman hätäapua.
Utsjoki on saanut rahoitusapua joka vuosi vuodesta 1995 lähtien. Enontekiö ei jää tästä paljon jälkeen:: se on saanut apua yhtä vuotta lukuunottamatta vuoden 1998 jälkeen.
Kajaanin kanssa kuntaliitosta suunnitteleva Vuolijoki on saanut apua yhdeksänä ja Rantsila seitsemänä vuonna vuodesta 1994 lähtien.
Tekohengitys ei rajoitu pelkästään pohjoisen kituviin pienkuntiin. Teräskaupunki Tornio ja sen naapuri Kemi ovat saaneet rahoja viisi kertaa.
Takavuosien konkurssikypsä Karkkila vieraili valtion luukulla kahdeksana vuonna peräkkäin. Se on saanut nyt taloutensa sellaiseen juoksuun, ettei hätäapuun ole tarvinnut turvautua. Pohjalainen Halsua ja keskisuomalainen Vesanto on turvautunut apuun yhdeksän kertaa. Keisarikunta Hartola, Suomen korkeimman verotuksen Karjaa ja savolainen Rautavaara ovat käyneet valtion kukkarolla kahdeksan kertaa.
Valtion tarkastusvirasto puuttui vastikään siihen, että avustukset kasautuvat samoille kunnille. Se ei vastaa avustusten henkeä. Tarkastusvirasto vaati, että kunnilta vaadittavien tervehdyttämistoimenpiteiden ehtoja pitäisi tiukentaa. Lisäksi niiden toteutumisen seurantaa tulisi lisätä.
Haluttaisiin täsmäasetta
Tämän vuoden alusta voimaan tulleen valtionosuuslain muutoksen mukaan avustus voidaan jättää myöntämättä tai sitä voidaan alentaa seuraavana vuonna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu.
"Tämä antaa aikaisempaa paremmat eväät olla myöntämättä avustusta peräkkäisinä vuosina", ylitarkastaja Ville Salonen sisäasiainministeriöstä kertoo. Hän uskoo, että laki puree jonkin verran, mutta ei kovin paljoa.
"Toki sumiin on kiinnitetty huomiota jo pitkän aikaa. Kuitenkin jotkut kunnat ovat ajautuneet sellaiseen kierteeseen, että ne ovat saaneet rahaa jopa kymmenen vuotta. Voidaan kysyä, onko tällaisella kunnalla itsehallinnon elementtejä?" Salonen ihmettelee.
Nykyisinkin rahahakemuksen liitteenä pitää olla suunnitelma siitä, miten talous saadaan kuntoon. Ne auttavat päätöksenteossa, mutta niiden kontrolloiminen on vaikeaa. "Minkälainen byrokratia tulisi siitä, että näitä tarkistettaisiin? Lisäksi säästötoimenpiteiden vaikutusten arviointi on vaikeaa", Salonen ihmettelee tarkastusviraston kannanottoa.
Salonen on Kuntaliiton kanssa samaa mieltä siitä, että avustuksen saajien määrää pitäisi pienentää ja tehoa kasvattaa. "Vain siten ne voisivat tehota paremmin." "Politiikan arki on kuitenkin vähän toisenlaista", Salonen sanoo.