Surkeimmassa jamassa olevat kunnat joutuvat kuluvan vuoden aikana erityistarkkailuun. 15 kunnalle tehdään räätälintyönä ohjelma, jotta ne pystyisivät tarjoamaan peruspalvelut kuntalaisilleen. Suurin osa niistä löytyy Pohjois-Suomesta.
Vaihtoehdot voivat olla karut. Jos kuluja karsimalla, veroprosenttia nostamalla tai omaisuutta myymällä ei päästä toivottuihin tuloksiin, on viimeisenä vaihtoehtona kuntaliitos.
"Arvioinnin tarkoitus ei ole, että lopulta nostetaan harkinnanvaraisia valtionavustuksia", huomautti neuvotteleva virkamies Rainer Alanen sisäministeriön tiedotustilaisuudessa Königstedtin kartanossa Vantaalla. Sitä ennen tarjotaan esimerkiksi yhdistymisavustuksia.
Ministeriöllä ei kuitenkaan ole arviota siitä, kuinka monen kunnan kohdalla ehdotetaan kuntaliitosta, Alanen lisäsi.
Suurten Lapin kuntien kohdalla kuntaliitos onkin poissuljettu ratkaisu, sillä palvelujen hakeminen kuntakeskuksesta satojen kilometrien päästä ei hyödytä ketään, sanoi neuvotteleva virkamies Mika Rossi.
Budjetin alijäämä
keskeinen kriteeri
Sisäasianministeriö on tehnyt muutaman keskeisen mittarin avulla lyhyen listan kunnista, joiden taloustilanne on kaikkein eniten pakkasella.
Kuntien talouden tilaa arvioitiin muun muassa negatiivisen vuosikatteen suuruudella, tuloveroprosentilla, taseen alijäämällä, omavaraisuusasteella ja velkaantuneisuudella. Tilinpäätöksiä on tutkailtu vuosilta 2004 ja 2005.
Kun näille muuttujille asetettiin raja-arvot, saatiin 19 kunnan rypäs, joilla menee selvästi huonommin kuin muissa noin 400 kunnassa. Kuntaliitosten vuoksi tarkkailuluokalta putosivat pois Ii, Siikajoki, Vuolijoki ja Längelmäki.
Jäljellejääneistä 15 kunnasta alijäämäkriteerin vuoksi selvitysmenettelyyn tulivat Enontekiö, Kestilä, Lehtimäki, Muonio, Pelkosenniemi, Puolanka, Puumala, Rantsila, Rääkkylä, Utajärvi ja Utsjoki. Muiden kriteerien vuoksi mukaan otettiin Karjaa, Keminmaa, Leivonmäki ja Ylivieska.
Niille perustetaan arviointiryhmä, johon tulee ministeriön ja kunnan edustaja sekä ulkopuolinen henkilö puheenjohtajaksi. Ryhmän esityksiä on luvassa aikaisintaan syksyksi. Kunnanvaltuuston kannanoton jälkeen ministeriö tekee päätöksen jatkosta. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien syyni perustuu kunta- ja palvelurakennusuudistuksen (PARAS-hanke) puitelakiin, jonka eduskunta on hyväksynyt mutta jota presidentti ei ole vielä allekirjoittanut. Laki tulee voimaan helmikuussa. Laki edellyttää, että kunta pystyy tarjoamaan asukkailleen lain edellyttämät palvelut.
Erikoissairaanhoito
pullonkaulana
Pahin pullonkaula pienissä kunnissa on erikoissairaanhoito. Yhden potilaan hoito saattaa maksaa jopa 400 000 ja pari tällaista voi aiheuttaa kolmenkin prosentin paineen verotukseen.
Toinen riippakivi on koulutus. Pelkosenniemen talouden tunnusluvut ovat lähestulkoon kehnoimmat koko maassa. Kun lukion kustannukset ovat koko maassa keskiarvoltaan 6 165 euroa oppilasta kohden vuodessa, Pelkosenniemellä luku nousee 52 000 euroon. Siitä on pitkä matka toiseksi kalleimpaan lukiokouluttajaan Utsjokeen, jossa kustannukset ovat 13 160 euroa oppilasta kohden vuodessa. Pelkosenniemen lukiota käy kuusi oppilasta.