Köyhä mutta ei enää kipeä

Jyväskylän JYP pyörittää SM-liigajoukkuettaan 2,3 miljoonan euron budjetilla. Tavalliselle kaduntallaajalle se on iso raha, mutta kotimaan äveriäissä kiekkopiireissä JYP luetaan auttamatta köyhälistön kastiin.

Jyväskylän JYP pyörittää SM-liigajoukkuettaan 2,3 miljoonan euron budjetilla. Tavalliselle kaduntallaajalle se on iso raha, mutta kotimaan äveriäissä kiekkopiireissä JYP luetaan auttamatta köyhälistön kastiin.

JYPin rajalliset resurssit paljastuivat keväällä raadollisella tavalla. Seura yritti kynsin hampain pitää kiinni ykköstähdestään Petr Tonista, mutta mikään ei auttanut.

Linnut lentävät pesästä

Juha Junno ilmestyi kuvioihin, iski tarvittavan euroläjän pöytään ja kas — JYPille ja Jyväskylälle uskollisuuttaan vannonut tshekkihyökkääjä olikin Kärppien mies.

Tonin häipymistä ei kuitenkaan ole jääty Jyväskylässä surkuttelemaan.

“Nämä asiat kuuluvat tähän bisnekseen. Jossain vaiheessa linnut lentävät pesästä pois”, JYPin toimitusjohtaja Tomi Hassinen maalailee maltillisesti.

“Olemme tehneet Tonille selväksi, ettei hän ole kolmen upean kauden jälkeen meille mitään velkaa. Hieno ihminen ja hieno urheilija”, Hassinen ylistää JYP-fanien entistä ikonia.

Vaikka Ton jätti seuran, on JYPillä imua siirtomarkkinoilla. Liigan pienimmistä budjetista huolimatta JYP on pelaajien — nuorien ja vanhojen — keskuudessa hyvässä huudossa.

Rahan perässä kiekkoilijat eivät Keski-Suomeen hakeudu. JYPillä on käytössä muut valtit.

“Ammattitaitoinen valmennus, kiekkouran kokonaisvaltainen kehittäminen, siviiliasioiden säntillinen hoitaminen... Pidämme pelaajista — ja muista organisaation jäsenistä — erittäin hyvää huolta”, Hassinen linjaa.

“Väheksyä ei voi myöskään Jyväskylän kaupungin merkitystä. Kiekkoilijat kotiutuvat nuorekkaaseen ympäristöön kitkattomasti”, Hassinen huomauttaa.

JYPin taistelua kiekkokartalla on edesauttanut myös laadukas juniorityö. Seuran A-juniorijoukkueella on ollut jo pitkään päätoiminen valmentaja.

“Haluamme antaa nuorille mahdollisuuden pelata liigaa. Tämän vuoksi monet junioripelaajat ovat kiinnostuneita JYP-pestistä”, Hassinen sanoo.

Myös Oulun suunnalta on siirrytty JYPiin pelaamaan. Malmön tähti Juha Riihijärvi syttyi täyteen loistoon juuri Jyväskylässä.

Tuorein siirtolainen on laitahyökkääjä Tomi Mustonen, joka siirtyi keväällä Kärpistä JYPin vahvuuteen.

Menestystäkin maistettu

Nuoren polven kiekkofanit ovat tottuneet JYPin keikkumiseen sarjataulukon häntäpäässä. Tilanne on ollut myös toinen.

90- ja varsinkin 80-luvulla Suomessa puhuttiin JYP-ilmiöstä. JYP — silloinen JyP HT — veti ilta toisensa jälkeen tuvan täyteen. JyPiä moitittiin takavuosina peliä rikkovan kahvakiekon kehittäjäksi, mutta joukkueesta on löytynyt aina myös taitoa.

Hippoksen hornankattilassa yleisöä ovat viihdyttänet mm. Tonin, Riihijärven, Risto Kurkisen ja Michael Nylanderin kaltaiset hyökkääjävirtuoosit.

Kaudella 1985-86 alkaneen SM-liigataipaleen saldona on kaksi hopeaa (1989 ja 1992) ja pronssi (1993). Näiden vuosien aikana keskisuomalainen kiekkoyleisö ehti tottua menestykseen.

Hassisen puheessa ‘menestys’ -sana ei juuri esiinny, ilmaus ‘terve’ sitäkin ahkerammin.

“Haluamme pärjätä liigassa, mutta ei keinolla millä hyvänsä. Pääasia, että meillä on toimiva ja terve seura”, Hassinen linjaa.

JYPin tärkeimpiä teesejä ovat rehellisyys ja suoraselkäisyys. “Se, mikä JYPissä luvataan, myös pidetään.”

Toppatakkikansalla tilaa

Keväällä 1999 JYP-organisaatiolla ei ollut terveydestä tietoakaan.

Yli 500 000 euron velat niskassaan JYP yritti sätkiä eteenpäin ja haalia samalla kokoon rahoitusta halliremontille. Yhtiöityminen toi jonkinlaista turvaa, mutta JYPin perusongelma on yhä olemassa.

“Hippos on seisomapainotteinen jäähalli. Joudumme antamaan joka kaudella noin 170 000 euron tasoituksen vastaavankokoisen yleisömäärän kerääville”, Hassinen muistuttaa.

Näillä näkymin JYPin kotihalliin ei ole tulossa suuria uudistuksia. Hippoksen lehtereiltä löytyy jatkossakin tilaa toppatakkikansalle.

“Monet seurat suunnittelevat halliensa laajentamista, mutta kannattaa muistaa, että kasvullakin on rajansa”, Hassinen lisää.

Pudotuspelit haaveissa

Edellisen kerran JYP pelasi pudotuspeleissä keväällä 1999. Viime keväänä playoff-viiva jäi yhden vaivaisen pisteen päähän.

Vaikka Jyväskylässä tiedostetaan JYPin pelaamateriaalin kapeus, unelmoivat seurajohto ja kannattajat varovaisesti pudotuspelipaikasta.

“Uskon, että työnteko palkitaan jossain vaiheessa urheilullisen menestyksen muodossa. Toivottavasti palkinto tulee ensi kaudella playoff-paikan muodossa”, Hassinen kuittaa.

Ilmoita asiavirheestä