Oulun kaupungin talouden tarkastelu kolmelta erilaiselta pohjalta on vaativa tehtävä asiantuntijoillekin. Toivottavasti kunnan päättäjät tietävät, missä mennään.
Liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström haastoi maanantain Kalevassa Oulun kaupungin taloutta koskevia ratkaisuja ja menettelytapoja. Hän kyseenalaisti muun muassa tulevan veroprosentin. Ekström ei ole asialla ensimmäistä kertaa eikä hänen näkemyksilleen ilmeisesti nytkään hurrata kaupungintalolla.
Kuntatalouteen perehtyneen konsultin näkemyksiä ei tarvitse niellä sellaisinaan. Mutta on tarpeen, että kuntien taloudenpitoa arvioidaan myös kriittisin ulkopuolisin silmin. Keskustelua pitää myös kyetä käymään niin, ettei saman tien ryhdytä kyseenalaistamaan kriitikon motiiveja.
Ekströmin keskeisiin näkökohtiin kuuluu vaatimus avata Oulun konsernitaloutta nykyistä enemmän. Tarkan kuvan saaminen Oulun kaupungin talouden kokonaisuudesta onkin kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Näin on jo siksi, että kaupunkia voidaan katsoa ensinnäkin peruskuntana, toiseksi kaupunkikonsernina, johon kuuluvat peruskunta ja kaupungin liikelaitokset, ja kolmanneksi vielä Oulu-konsernina, johon kuuluvat kaupunkikonsernin lisäksi tytäryhtiöt ja osuudet kuntayhtymistä.
Toivottavasti uusi valtuusto saa riittävän vankan perusopetuspaketin kaupungin taloudenpidosta ja -tilasta. Sen ymmärtäminen on kaiken päätöksenteon pohjana. Asioiden pitäisi olla ymmärrettäviä myös ilman kauppatieteen tai kunnallishallinnon yliopisto-opintoja.
Pahitteeksi ei olisi sekään, jos mahdollisimman suuri osa kaupunkilaisista ymmärtäisi, missä jamassa heidän kotikuntansa talous makaa. Vuosikatteet tai investointien tulorahoitusosuudet ovat asioina vaikeita, mutta jo kaupungin velkaisuuden tunteminen voisi pitää kuntalaisten toiveet ja vaatimukset realistisina.
New Yorkin 42. kadulla on velkakello, joka kertoo Yhdysvaltain liittovaltion velan määrän ja jokaisen yhdysvaltalaisperheen osuuden siitä. Voisiko Oulukin harrastaa kansanvalistusta vaikkapa UBI-näytöillään?
Ekström nostaa esiin myös Oulun kaupungin uuden, korotetun veroprosentin ja kiinteistöveron. Tarkkaan ottaen veroprosentti nousee kuitenkin ensi vuonna vain vanhan Oulun alueella. Muissa liittyvissä kunnissa prosentti putoaa. Koko uuden Oulun alueella kerätään samanmoinen potti kuin olisi kerätty viidessä itsenäisessä kunnassa.
Ekströmin näkemykset toivottavasti toimivat ärsykkeinä, jotka sparraavat päättäjiä hakemaan kuntaliitoksesta saatavissa olevat hyödyt ja säästöt. Liitoksen toteutuksen onnistumistahan mitataan paitsi palvelujen toimivuudella myös niiden kustannuksilla. Kuntalaisilla on lupa odottaa kummassakin hyvää kehitystä.
Jos ajat paranevat, veroprosentin laskukin tulee pitää mielessä eikä automaattisesti lisätä menoja kasvavien tulojen mukaan.
Konsultti Ekström on oikeassa siinä, ettei kunnan tule pitää hallussaan hyödytöntä omaisuutta. Sellainen on viisasta muuttaa rahaksi ja uuden elinvoiman siemeneksi. Omaisuutta ei kuitenkaan pidä myydä alihintaan silloin kun kysyntä on heikkoa. Tässä kaupungin linja on oikea.