On saatu hyvä alku kuntakentän rakennemuutokselle, mutta ratkaiseva työ on vielä tekemättä.
Tähän johtopäätökseen päätyivät Lapin ja Tampereen yliopistojen tutkijat, jotka selvittivät
kunta- ja palvelurakenneuudistuksen nykytilaa valtiovarainministeriön tilauksesta.
Selvityksen vastaanottanut keskustalainen kunta- ja hallinto-ministeri Mari Kiviniemi yhtyi tutkijoiden näkemykseen. Pelkkä kuntien vähentäminen ei riitä, vaan uudistuksia tarvitaan myös palveluiden järjestämiseen.
"Tähän asti Paras-hanke ei ole ollut juurikaan palveluiden kehittämishanke", Kiviniemi arvioi selvityksen luovutustilaisuudessa keskiviikkona.
Eräs pureskelematon alue on esimerkiksi se, aikovatko kunnat liittää perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueisiin myös sosiaalitoimen.
Kyse on siitä, pitäisikö muun muassa vanhustenhuolto ja päivähoito koota hallinnollisesti nykyistä suurempien yksiköiden alle yli kuntarajojen.
Kiviniemen mukaan valtio suosittaa sosiaalitoimen liittämistä yhteistoiminta-alueeseen, mutta siihen ei voi kuitenkaan kuntia pakottaa.
Kuntauudistusta raamittavassa puitelaissa kunnille annettiin vapaat kädet päättää sosiaalitoimen järjestämisestä.
"Siinä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut menevät yhteen, tulee kirjavia rakenteita. Joissakin kunnissa sosiaali- ja terveyspuoli on jopa eriytynyt prosessin aikana", arviointihankkeen johtaja Jari Stenvall kertoo.
Uudistuksia
suosittava
Kiviniemen mukaan valtio haluaa jatkossa painottaa palvelurakenteiden uudistamista kuntaliitosten sijaan. Hallitus aikoo vielä kevään aikana nostaa esiin esimerkkejä siitä, miten tilaaja-tuottaja-malli voi parhaimmillaan toimia.
Tutkijoiden mielestä hyvistä, säästöjä tuovista uudistuksista pitäisi kuntia myös palkita samalla tavalla kuin porkkanarahaa on jaettu kuntaliitoksista.
"Tähän mennessä hyviä ja huonoja kuntia on kohdeltu samalla tavalla. Jos valtio palkitsisi kuntia tehokkuutta lisäävistä uudistuksista, niin tällä tavoin tunnistettaisiin onnistujat paremmin", Stenvall arvioi.
Hän muistuttaa, että erilaista projektirahaa on toki jaossa, mutta Paras-hankkeen varsinaisesta ohjausjärjestelmästä porkkanarahat puuttuvat.
"Tällä tavoin palvelujen kehittäminen tulisi kannattavaksi", Stenvall perustelee tutkijoiden raportin lopussa esittämää ehdotusta.
Valtio nuuka
kuntiin nähden
Vaikka kuntaliitoksia tapahtuu ennakoitua enemmän ja uudistus etenee tältä osin kohtuullisesti, uhkaa Suomen kuntakenttää edelleen kustannuksien karkaaminen.
Kiviniemi arvostelikin tiedotustilaisuudessa kuntien henkilöstöpolitiikkaa liian löysäksi.
"Toivoisin kuntien toimivan tehokkaasti niin, että työvoimaa riittää yksityisellekin sektorille. Tuottavuuskehitys on kunnissa kaikkein heikointa", Kiviniemi sanoi.
Esimerkiksi valtio on hänen mukaansa pitänyt kustannuksensa kuntia paremmin kurissa.
Kiviniemi tunnusti toisaalta, että kunnissa on aitoa tarvetta palkata väkeä palveluihin.
Euromääräisesti suurin säästövara on keskustaministerin mukaan suurissa kaupungeissa.
Siellä kun on suurimmat kulutkin.