Lasten kaltoinkohtelu on puhuttanut Suomea erityisen paljon äitienpäivän 2012 aikoihin tapahtuneen helsinkiläistytön murhasta lähtien. 8-vuotias lapsi koki käsittämättömän julman kidutuskuoleman isänsä ja tämän naisystävän käsissä.
Heidän menettelynsä nousi väistämättä mieleen, kun Oulun käräjäoikeudessa puitiin puurolla ruokitun tytön tapausta. Siinäkin isä ja tämän uusi puoliso eli äitipuoli kohtelivat kaltoin pientä lasta.
Käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin vuonna 1969 syntyneet miehen ja naisen, jotka tahallaan nälkiinnyttivät 5–6-vuotiasta oululaistyttöä.
Lapsen terveys vahingoittui siitä, että pariskunta antoi hänen syödäkseen pääasiassa pelkkää puuroa. Tyttö oli nälkiintyneen laiha ja hänen lihaksistossaan oli surkastumisen merkkejä.
Oikeudessa todistajana kuultu lastentautien erikoislääkäri kertoi, ettei hän muista uraltaan ainuttakaan yhtä laihaa lasta. Oysiin hoitoon päästyään lapsi lihoi nopeasti monta kiloa.
Isä ja äitipuoli saivat kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta ja 90 päiväsakkoa heitteillepanosta. He ovat ilmoittaneet olevansa tyytymättömiä tuomioihinsa eli se edennee vielä Rovaniemen hovioikeuden käsiteltäväksi. Syyttäjä sen sijaan ei ole tuomioon tyytymätön.
Heitteillepano tuntuu liian lievältä rikosnimikkeeltä lähes vuoden jatkuneesta pienen lapsen nälkiinnyttämisestä. Rikosoikeuden asiantuntijan mukaan vyyhdessä olisi voinut pohtia esimerkiksi törkeän vammantuottamuksen soveltuvuutta tapaukseen. Hänen mukaansa pariskunta olisi saatettu tuomita sekä heitteillepanosta että törkeästä vammantuottamuksesta.
Asiantuntijan mielestä kaksikkoa olisi voitu syyttää jopa törkeästä pahoinpitelystä. Pahoinpitelystä tuomitaan esimerkiksi silloin, jos henkilö vahingoittaa toisen ihmisen terveyttä.
Pahoinpitely on törkeä, jos siinä aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila tahi jos rikos tehdään erityisen julmalla tavalla. Teon pitää olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Sopii kysyä, eikö puurotapaus ole juuri tällainen. Lapsen huolenpidosta vastuussa ollut isä ja äitipuoli menettelivät tahallisesti ja pitkäkestoisesti nälkiinnyttäessään tyttöä, jonka he asettivat perheessään eriarvoiseen asemaan. Muut sen jäsenet eivät olleet tytön lailla nälkiintyneitä.
Puolustuskyvytön tyttö joutui syömään päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen ruokaa, joka ei ollut riittävän ravitsevaa. Sitä tarjoili äitipuoli ja isä, jolla vanhempana on erityinen oikeudellinen velvollisuus estää lapsen joutuminen sairaudelle tai hengenvaaralle alttiiksi.
Olen samaa mieltä asiantuntijan kanssa. Pariskunnalle olisi pitänyt lähteä hakemaan tuomioita kovemmista rikosnimikkeistä, esimerkiksi juuri törkeästä pahoinpitelystä. Tapaus olisi pitänyt yrittää puida aina korkeinta oikeutta myöten.
Näin olisi saatu ennakkopäätös siitä, miten tuomittava teko pienen lapsen tahallinen pitkäkestoinen nälkiinnyttäminen tuomioistuinten silmissä on.
Tuomioistuimet ovat kuitenkin sidottuja syytteeseen. Ne eivät voi tuomita syytettyjä kovemmista rikosnimikkeistä kuin mistä syyttäjä heille tuomiota vaatii. Jos syyte on heitteillepanosta, ei käräjäoikeus voi tuomita muusta.
Siksi on tärkeää, että syyttäjät ajavat riittävän kovia rikosnimikkeitä ja vaativat kovia rangaistuksia lapsiin kohdistuvista rikoksista. Syyttäjät ovat avainroolissa siinä, miten käsittämättömiä hirveyksiä kokeneiden lasten kaltoinkohtelijat tässä maassa tuomitaan.
Aina kovin mahdollinen rikosnimike ja tuomiokaan ei tunnu riittävältä. Helsinkiläistytön tapauksessa hänen kiduttajansa tuomittiin elinkautisiin vankeusrangaistuksiin murhasta.
Pienen tytön kärsimysten rinnalla sekin tuntuu liian vähältä.