Paperiliitto ry:n puheenjohtaja Jouko Ahonen uhoaa liittonsa olevan niin kovassa iskussa, että se ei taivu, vaikka metsäteollisuus ampuisi kuinka kovilla.
Iskussa on myös Ahonen itse. Neuvotteluissa hän on laittanut koko persoonansa peliin. Jopa vastapuoli kuvaa häntä hankalaksi luuksi: toisaalta leppoisa, toisaalta tiukka.
Paperiteollisuuden työehtokiistassa paperiliittolaiset ovat Ahosen mukaan joutuneet metsäteollisuuden pelinappuloiksi, jossa työehdoista kiistely on vain peitetoimi.
Metsäteollisuus ry perustelee vaatimuksiaan sillä, että kasvun ja kannattavuuden lisäämiseksi tuotantokustannuksia on pakko saada alemmaksi. Jos kannattavuutta ei saada nousemaan, edessä saattaa olla syrjäisempien ja pienehköjen tuotantolaitosten sulkemisia.
Syrjäinen ja pieni tuotantolaitos on esimerkiksi Stora Enson omistama Kemijärven sellutehdas. Kemijärvellä tehdas on kuitenkin aivan keskeinen ja paikkakunnan suurin työnantaja. Sen lopettaminen olisi Salcompin tehtaan lähdön jälkeen kuolinisku.
Kemijärveläiset ovat kuitenkin turtuneet lopettamispuheille, sillä niitä on kuunneltu jo neljäkymmentä vuotta.
UPM-Kymmenen Kajaanin paperitehdastakin on syrjäisen sijainnin ja heikon kannattavuuden vuoksi spekuloitu sulkemislistalla. Kajaanissa ei lopettamispuheita niellä edes ajatuksen asteella. Koko tehtaan väki on sitoutunut kehittämisohjelman suunnitteluun.
Hölynpölyä ja
pelon siemeniä
Pureva tuuli pyyhkii Kajaanin Raatihuoneentoria, eikä kesän tulosta näy vielä mitään muuta merkkiä kuin kaupungin laidalle pystytetty tivoli. Toisenlainen karuselli kuumentaa tunteita Poronsarvessa, paperitehtaan portin vieressä olevassa toimisto- ja ruokalarakennuksessa.
Pääluottamusmies Pekka Kärkkäinen ja työsuojeluvaltuutettu Mauri Kinnunen ovat ilmiselvästi tuohtuneita siitä, että myös UPM-Kymmenen Kajaanin paperitehdas on nostettu viiden uhanalaisimman joukkoon, jos työnantajat eivät saa läpi vaatimuksiaan työehtosopimuksen muutoksiin.
Työantajapuoli ei näitä listoja ole laatinut, vaan lehdet tulkitessaan Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Porasen ja työmarkkinajohtaja Arto Tähtisen puheita. "Investoinnit Suomessa vähenevät entisestään ja tuotantoa joudutaan aikaa myöten supistamaan. Ensimmäiseksi tälle listalle saattavat joutua yksinäiset ja syrjässä sijaitsevat pienehköt tuotantolaitokset", on tarkka lainaus Porasen vastauksesta siihen, mitä tapahtuu, jos tuottavuutta parantavia muutoksia ei saada aikaan. Työmarkkinajohtaja Arto Tähtinen on jatkanut aihetta arviolla, että Suomessa kaatuu jopa kymmenen paperitehdasta viidessä vuodessa, mikäli työntekijät eivät jousta työehdoissa.
Talouselämä-lehden karttaa uhanalaisista tehtaista on tutkittu kriittisin ilmein Poronsarvessa, sillä Kajaanin tehdas on arvioitu sijalle neljä Tampereen keskustassa sijaitsevan M-realin Takon kartonkitehtaan ja Jyväskylässä sijaitsevan Kankaan paperitehtaan sekä Stora Enson Kemijärven sellutehtaan jälkeen. Kajaanin tehtaan heikkoutena pidetään syrjäistä sijaintia ja sanomalehtipaperista saatavaa alhaista hintaa.
"Kajaanin tehtaan uhanalaisuus on hölynpölyä", pääluottamusmies Kärkkäinen puuskahtaa. "Maantieteelle emme voi mitään, mutta kuljetuskustannuksia on jo pystytty alentamaan. Olimme pilottina Rauman sataman kanssa projektissa, jossa luotiin niin sanottu vetoketjumalli. Paperi menee rautateitse suoraan laivaan, jolloin monet trukkisiirtelyt vähenevät, kustannukset laskevat ja rullatkin pysyvät priimakuntoisina kuljetuksen ajan", Kärkkäinen puolustaa logistiikkaa.
Sijainti on myös etu
"Sijainti on myös etu, sillä meillä on hyvää raaka-ainetta tehtaan ympärillä. Kun sanotaan että vain rannikolla sijaitsevat tehtaat menestyvät tulevaisuudessa, niin pitää huomata ettei siellä rannikolla ole raaka-ainetta. Kuljetuskustannuksia siinäkin syntyy", Kärkkäinen sanoo.
Kärkkäinen myöntää, että Kajaanin tehtaan tulosluvut pitäisi saada paremmiksi, ja kehittämistoimia laaditaan yhteistyössä työnantajan kanssa. Kolmen vuoden sopimus tuottavuuden noston kehitysohjelmasta yltää vuoteen 2007, ja tavoitteena on sanomalehtipaperia kalliimpien tuotteiden valmistus. "Tässä tilanteessa lopettamispuheille ei ole mitään pohjaa", tulee yhdestä suusta.
Eikö sitten kannattaisi joustaa joulu- ja juhannusseisokeissa tai alihankinnoissa, jos niistä tulisi apua tuloksen parantamisessa? Kärkkäinen on tiukasti liittonsa kannassa, ja sanoo että joulurauha ja juhannuksen vietto on työntekijän perheen kannalta niin merkittävä asia, etteivät ne ole myytävissä 1 600 eurolla. "Ja se että tehdaspalveluosastot pidetään omissa hyppysissä eikä ulkoisteta, on myös laatukysymys. Ja kyllä ulkopuolinen siivousfirmakin veisi oman siivun, joten olisikohan se säästö sittenkään niin iso", hän kysyy.
Työsuojeluvaltuutettu Mauri Kinnunen katselee toimiston ikkunasta tehtaan läheiselle omakotialueelle ja osoittaa kotitalonsa suuntaan. Myös isä oli tehtaalla töissä. Mauri Kinnunen tuli vuonna 1972 perässä kuten vielä silloin oli tapana, jos poika ei ollut lukumiehiä.
Sitoutumista tehtaaseen oli monella tapaa. "Työntekijät rakensivat talojaan tehtaan luovuttamille tonteille. Orjarinteeksi kutsutulla alueella tontin sai omakseen, jos sitoutui pysymään tehtaalla töissä kymmenen vuotta", Kinnunen muistelee.
Sitoutumista tehtaaseen on tänäänkin, mutta aivan eri pohjalta. Työpaikat heijastusvaikutuksineen ovat tärkeitä tuhansille ihmisille koko Kainuussa. "Jos tehdas lopetettaisiin, se olisi kuolinisku", miehet sanovat kuin eivät haluaisi edes ajatella mahdollisuutta.
Yhtä lujasti tehtaan tulevaisuuteen uskoo paperitehtaan varajohtaja Antti Wiksten. Hän pitää uhanalaisuutta toimittajien spekulointina, sillä myös Stora Enson konsernitasolla halutaan tehdas säilyttää, tuottavampana. "Kehittämisohjelmassa olemme edenneet suunnitelmien mukaan, eikä tämän pysähdyksen anneta vaikuttaa niihin."
Tehtaan peruskajaanilainen viestintäpäällikkö Päivi Lohi vielä tähdentää, että tehtaan sisällä lopettamisuhka ei ole puheenaihe. Sellaista spekulaatiota kuulee vain ulkopuolella.
Kemijärveläiset jo turtuneita
Kemijärven kevätpäivä alkuviikolla ei ole sen lämpöisempi kuin Kajaanissa. Tiistai-iltana, kun tuli tieto paperiliiton lakon loppumisesta ja työsulun alkamisesta, Kemijoki päästi irti jääpeitteestään. Sillan korvassa jäänlähdön ajasta veikanneet kävivät tarkistamassa, että jäät todella liikkuivat. Joen rannassa Kemijärven sellutehdas piirtyi savuttomana silhuettina iltataivasta vasten.
Kaupungin keskustassa näkyvät merkit kamppailusta, jota varsinkin henkisellä tasolla on käyty Salcompin tehtaan lopettamisen jälkeen. Hotelli Kemijärvi ja sen ravintola keskustassa Valtakadun varressa avautui uudelleen yritteliäiden entisten salcompilaisten ansiosta.
"Oli häpeätarha, että tällainen rakennus oli hylättynä keskellä kaupunkia", sanoo tarjoilija tuodessaan kahta ruoka-annosta. Muita asiakkaita ei nyt ole. "Tansseihin riittää väkeä enää yhtenä iltana viikossa, mutta satunnaisesti käy isojakin ryhmiä."
Kadun vastapäinen liikerakennus kaipaisi jo kiireistä julkisivun kohennusta. Katolla on vielä Torstai-vaatteista muistuttava a-kirjain. Hotellin viereinen vaatekauppa ilmoittaa lopettavansa. "Tällaista kuihtumistahan se on ollut, ja nyt taas puhutaan tehtaan lopettamisesta", tarjoilija tokaisee. "Kuitenkin, tässä lähellä on kolme tunturia ja upeat maisemat. Matkailua ei vaan ole saatu nousuun."
Kemijärven valoisia uutisia ovat rakennustyöt pitkästä aikaa. Kaupungintalon korjaus ja laajennus on edennyt harjakorkeuteen. Uutta työtä on tulossa Suomutunturille, kun alkuviikolla allekirjoitettiin sopimus englantilaisten kanssa hotellin rakentamisesta.
Aivan kuin tässä olisi jo liikaa riemuittu, nousivat paperiteollisuuden tehtaiden ja laitosten lopettamispuheet. Kemijärven sellutehdas arvioidaan lakkautuslistan kolmanneksi uhanalaisemmaksi. Tehdas on kaukana syrjässä, tuotantoluvuiltaan pieni, ja uhkana on raaka-ainepula, kun metsähallitus on jäädyttänyt Ylä-Lapin hakkuitaan.
Keskiviikkoaamuna sellutehtaan portilla nojailee autoihinsa kaksi miestä. Pääluottamusmies Kari Holtinkoski ja työsuojeluvaltuutettu Tauno Mulari ovat kuvainnollisesti pihalla tilanteesta - aamulla alkaneen työsulun vuoksi heillä ei ole pääsyä portin sisäpuolella sijaitseviin työtiloihinsa. Siitä huolimatta alkaa armoton tehtaan puolustuspuhe, koko Kemijärven hyväksi.
"Tehdasta on lopetettu jo neljäkymmentä vuotta, koko sen ajan mitä olemme olleet täällä töissä", jo eläkeikään yltäneet miehet naureskelevat. "Mutta niin vaan tehdas pyörii, on toiminnallisesti paras yksikkö sijoitettuun pääomaan nähden ja tekee yli kuusi prosenttia Stora Enson liikevoitosta. Vuoden 1999 jälkeen ei ole ollut yhtään tappiollista vuotta", he kehuvat.
"Työntekijöiden keski-ikä on päälle 50 vuotta, mutta niin työhön sitoutunutta porukkaa se on, että sairauspoissaolot ja työtapaturmat ovat huppualhaiset. Kiitos tästä kuuluu myös tehtaan johdolle, jonka kanssa tullaan hyvin toimeen", työsuojeluvaltuutettu Molari jatkaa kehumista. "Ei olisi mitään järkeä lopettaa tätä vielä."
Volyymia Kemijärven tehtaalla on vaikea nostaa, sillä se vaatisi uuden soodakattilan rakentamisen, ja sehän tiedetään että investointihaluja ei ole. Tehokkuutta etsitään toiminnoista, ja parhaillaan tutkittavana on Kemijärven sellutehtaan sulauttaminen Stora Enson Veitsiluodon tehtaaseen, jonne menee kaksi kolmannesta Kemijärven sellun tuotannosta . Tuotanto Kemijärvellä jatkuisi ennallaan, mutta myöhemmin myös organisaatio sulautuisi. Ainakin toimihenkilöpuolella väki vähenisi. Sulautumispäätöksiä odotetaan ensi syksyksi.
Joku päivä sellutehdas suljetaan, mutta jos sellainen päätös tehtäisiin nyt, se olisi viimeinen niitti niin Kemijärvelle kuin lähikunnille. Näin sanovat kaikki. "Sen päätöksen päälle valot voisi sammuttaa", Mulari ja Holtinkoski sanovat. Omasta puolesta ei ole huolta, mutta työntekijöiden joukossa on nelisenkymmentä perheellistä nuorta miestä. Työtaistelun aikainen palkanmaksun keskeytyminenkin on heille jo iso asia.