Hankalat olosuhteet ja kasvava liikenne edellyttävät toimenpiteitä Perämeren talvimerenkulun parantamiseksi. Merenkulkulaitoksen talvimerenkulun johtajan Ilmari Aron mielestä vaihtoehtoina on joko jäänmurtokaluston tai paremmin jäissä kulkevan tonniston lisääminen.
"Luulen, että jäänmurtokaluston lisääminen yhdeksästä ylöspäin on tosi vaikea poliittinen päätös eli meidän pitää viestittää asiakkaillemme, että meidän pitää yhdessä keksiä keinoja, joilla varustamot panostavat hyvään kalustoon."
Hyvin jäissä kulkeva alus on aina pikkuisen kalliimpi alus kuin heikomman jääluokan omaava alus, mutta väylämaksut ovat silloin pienemmät. Valtiovalta voi omalta osaltaan keksiä porkkanoita, että kannattaa rakentaa hyvin jäissä kulkevia aluksia.
Rautaruukki Oyj:n omistaman kuljetuspalveluja tuottavan raahelaisen Oy Jit-Trans Ltd:n toimitusjohtajan Reijo Ojalan mielestä molempia vaihtoehtoja pitäisi viedä rinnakkain eteenpäin. Ojala muistuttaa, että jäänmurtajien tarve ei lopu, vaikka kalustoa uusitaan.
"Pohjoisen tehtaille, teollisuudelle ja elinkeinoelämälle talvimerenkulun sujuvuus on elinehto. Esimerkiksi Rautaruukin raaka-aineiden ja tuotteiden kuljettamiseen ei muita selkeitä vaihtoehtoja ole - merenkulku on se, joka ne päävirrat kuljettaa."
Väyliä syvennettävä
Raahen väylän syventäminen kymmenen ja Tornion väylän yhdeksän metrin syvyyteen ovat Aron mielestä ykköskohteita Suomessa. Kun satamiin päästään isommilla aluksilla, ei tarvitse niin usein tulla eli vaikka volyymit kasvavat, ei liikennemäärä nouse.
"Matalat väylät haittaavat jäänmurtajiemme optimaalista käyttöä, koska Urho- ja Sisu-luokka eivät pääse täydessä lastissa kumpaankaan satamaan ja Otso- ja Kontio-luokkakin joutuvat ajamaan pienemmillä polttoainemäärillä. Kun painoa on vähemmän, alusten jäänmurtokykykin on heikompi."
Toimitusjohtaja Niilo Suutala AvestaPolarit Stainless Oy:stä Torniosta katsoo Röyttän väylän syventämisen olevan yhteiskunnan hankkeista tärkeämmän kuin uuden jäänmurtajan hankkimisen.
"Mielellämme näkisimme valtiovallan kiirehtivän väylähanketta. Perämeren vientiteollisuus on merenkulusta niin riippuvaista, että on tärkeää säilyttää teknisesti hyvätasoinen ja riittävä jäänmurtajakalusto."
Tänä talvena Kemin ja Oulun edustalla sekä välillä Raahenkin edustalla on ollut kovia tilan-
teita.
"Perämerellä oli 1980--1990 -luvuilla muutamia helppoja talvia, mutta kaikki muut ovat olleet enemmän tai vähemmän kovia omine erityispiirteineen. Tänä talvena on ollut kovat jäät ja kovat tuulet. Se on kaikkein pahin yhdistelmä", Aro muistuttaa.
Raahen terästehtaalla vaikeasta talvesta huolimatta on niin tuote- kuin raaka-aineliikennekin pystytty hoitamaan ilman kohtuuttomia ongelmia, mutta Torniossa kuljetuksissa on ollut viivästymisiä.