Kuolonuhrien määrä Thaimaan hallituksen runsaan kuukauden kestäneessä huumesodassa on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan noussut jo noin 1 500:aan. Ihmisoikeusaktivistit, juristit ja yliopistoväki ovat asettuneet vastustamaan poliisin äärimmäisen kovia otteita, mutta mielenosoituksia surmaamisia vastaan ei ole näkynyt.
"Ihmiset eivät ymmärrä, mitä tämä merkitsee Thaimaan oikeusjärjestelmälle pitkän päälle. Kyseessä on selvästi ennakkotapaus, joka oikeuttaa vallan väärinkäyttöön", arvioi Kaakkois-Aasian alueellisen ihmisoikeusjärjestön Forum-Asian pääsihteeri Somchai Homlaor.
Joidenkin lakimiesten mukaan Thaimaan oikeusjärjestelmää ollaan jo tuhoamassa ja huumesota on luomassa Thaimaasta barbaariyhteiskunnan.
"Tilanne on pahempi kuin Afganistanissa talebanien aikaan. Siellä sentään oikeusistuimet antoivat tuomioita, mutta täällä huumeista epäiltyjä on tapettu ilman oikeudenkäyntiä", sanoo Thaimaan korkeimman oikeuden puheenjohtajan sihteeri Jaran Pakdithanakul.
Viranomaiset estäneet tutkimukset
Mielipidemittausten mukaan suurin osa thaimaalaisista tukee hallituksen huumesotaa. Samaisten mittausten mukaan yli kolmasosa pelkää kuitenkin tulevansa tapetuksi kampanjan yhteydessä väärien syytösten vuoksi.
"Ihmiset haluavat saada huumeongelman hoidetuksi. Hallituksen kampanjan suosio on kuitenkin jo laskussa", sanoo Somchai.
Viranomaisten mukaan yli tuhannesta kuolleesta poliisi on ampunut itsepuolustukseksi vain kolmisenkymmentä ihmistä. Muiden surmantöiden selitetään johtuneen huumejengien keskinäisistä välienselvittelyistä. Somchai sanoo uskovansa, että poliisi on ollut osallisena useimmissa surmaamisissa ja huomauttaa, ettei eroa poliisin ja huumekauppiaan välillä Thaimaassa ole aina niin helppoa tehdä.
"Viime vuonna Thaimaassa surmattiin noin 400 ihmistä kuussa. Nyt luku on tämä, ja samaan aikaan surmista pidätettyjen määrä on laskenut."
Ihmisoikeusaktivistit ovat syyttäneet poliisia siitä, ettei se ole antanut oikeuslääketieteen asiantuntijoiden tutkia asianmukaisesti uhreja ja surmapaikkoja. Thaimaan oikeuslääketieteen laitoksen apulaisjohtaja Pornthip Rojanasunand sanoo, että näin kävi esimerkiksi tapauksessa, jossa poliisia syytettiin yhdeksänvuotiaan pikkupojan surmaamisesta.
"En saanut tutkia autoa, jossa surmattu poika oli. Poliisi antoi minun tarkastella sitä vain ulkoapäin ja sain ottaa pari valokuvaa", Pornthip sanoo.
Kansainvälinen maine kärsii
Kovaotteinen huumesota alkaa jo vaikuttaa Thaimaan maineeseen myös ulkomailla. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on arvostellut kampanjaa ja järjestön mukaan korkeimmat tahot ovat rohkaisseet poliisia surmaamaan huume-epäiltyjä.
Myös YK:n erityisedustaja Asma Jahangir on kiinnittänyt asiaan huomiota, ja aiemmin tällä viikolla joukko Bangkokissa toimivia diplomaatteja tapasi Thaimaan ulkoministeriön edustajia asian tiimoilta.
"Ilmaisimme huolemme meneillään olevasta teurastuksesta", sanoi nimettömänä esiintynyt diplomaattilähde. Tapaamisessa mukana olleiden lähteiden mukaan Thaimaan hallituksen selitykset epäiltyjen keräämisestä mustille listoille eivät täysin tyydyttäneet diplomaattikunnan huolta asiasta.
Ranskan Bangkokin-suurlähetystö on päivittänyt Thaimaata koskevaa matkustustiedotettaan huumesodan vuoksi. Lähetystö kehottaa kansalaisiaan erityiseen varovaisuuteen ja välttämään mahdollisia kontakteja huumeiden kanssa tekemisissä oleviin.
Thaimaan pääministeri Thaksin Shinawatra on jatkuvasti puolustanut julkisuudessa hallituksensa kovia otteita ja torjunut kaiken arvostelun. Tuorein esimerkki saatiin aiemmin tällä viikolla, kun Thaksin sanoi, ettei YK ole minun isäni eikä niin kovin tärkeä.
Diplomaattilähteiden mukaan kansainvälinen arvostelu on vaikuttanut hallitukseen kuitenkin enemmän kuin se antaa julkisuudessa ymmärtää.
"Kyllähän Thaimaan kansainvälinen maine ja kilpailuvaltit kärsivät, jos näin jatkuu", sanoi eräs lähde STT:lle.