"Sota ei kaipaa yhtä miestä."
Sanonta, jonka kuulee usein myös joukkuelajien valmentajien ja pelaajien suusta. Yhden palasen puuttuminen ei vaikuta koko joukkueen pelipakkaan - ei ainakaan ratkaisevasti.
Yhdysvaltain autoteollisuuden mekassa, Detroitissa, asia on kuitenkin toisin. Kaupungin koripalloylpeys Detroit Pistons elää ja kuolee temperamenttisen takamiehensä Chauncey Billupsin mukana.
Billups, 28, ei kuulu NBA:n tunnetuimpiin tähtipelaajiin, vaikka taitojensa puolesta hän sinne lukeutuisikin.
Coloradon yliopistosarjan kasvatti näkyy - monista muista NBA-tähdistä poiketen - lehtien sivuilla ja televisioruuduissa ainoastaan pelitaitojensa ansiosta. Rikokset, suunsoitto ja muu turhanpäiväinen pelleily eivät kuulu katujengien keskellä varttuneen järkipelaajan repertuaariin.
Hedelmä kypsyi Detroitissa
Billups on pelannut maailman kovimmassa koripalloliigassa, NBA:ssa, kohta jo kymmenen vuoden ajan. Hän oli huomattavasti keskitasoa parempi takamies jo tulokaskaudellaan 1997-98 (Boston Celtics), mutta lopullinen kypsyminen tähtipelaajan mittoihin on tapahtunut vasta viimeisen kolmen kauden aikana.
Kesällä 2002 tapahtunut siirto Minnesota Timberwolvesista Detroitiin käänsi Billupsin uran kertaheitolla roimaan nousuun. Nuoresta miehestä kuoriutui legendaarisen valmentajan Larry Brownin näppien alla esiin todellinen hiomaton timantti.
Billupsin ottelukohtainen pistekeskiarvo kohosi yhden kesän harjoittelun myötä vajaasta kymmenestä lähemmäs kahtakymmentä. Henkilökohtaisten korimäärien huiman nousun lisäksi Billupsista muovautui hetkessä Detroitin saranapelaaja.
Mies, joka johtaa hyökkäystä loistavilla syötöillään. Mies, joka organisoi omalla tekemisellään ja ohjeillaan koko liigan kovinta puolustusta.
Toinen mestaruus mielessä
Billups sai kovasta työstään palkinnon vuosi sitten, kun hän johdatti Detroitin 14 vuoden mittaisen tauon jälkeen NBA:n mestariksi. Takamiehen henkilökohtaisesta panoksesta kertoo paljon se, että hänet valittiin kauden jälkeen pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi.
Pitkän odotuksen aiheuttama mestaruuskrapula oli ilmeisen suuri, sillä tämän kauden runkosarjassa koko Detroitin joukkue vaelsi pahasti varjojen mailla.
Tosipelit pelataan kuitenkin vasta keväällä ja kesällä. Silloin Detroit ja Billups ovat aina parhaimmillaan.
Sen joutui huomaamaan konferenssin finaalissa idän ykkösjoukkue, Shaquille O`Nealin tähdittämä Miami Heat. Detroit voitti ratkaisevan seitsemännen ottelun vieraskentällä 88-82-lukemin. Billups oli luonnollisesti ottelun ratkaisupelaaja.
Jo Miamia vastaan Detroit osoitti poikkeuksellista voittamisen kulttuuria. Brownin ryhmästä tuli 23 vuoteen ensimmäinen joukkue, joka on voittanut ratkaisevan konferenssin finaalin vieraskentällä.
Sama tahti tuntuu jatkuvan myös finaalisarjassa San Antoniota vastaan.
Detroit hävisi ottelusarjan ensimmäiset kaksi koitosta vieraskentällä selvällä korierolla. Kolmesta kotiottelustaan hallitseva mestari väänsi kaksi voittoa ja hävisi yhden.
San Antonion mestaruusjuhlat olivat näin ollen pedatut kuudenteen otteluun, joka pelattiin San Antoniossa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Suomen aikaan. Detroit ei ollut voittanut vieraskentällä lännen mahtijoukkuetta kertaakaan sitten vuoden 1997.
Detroit nousi kuitenkin tukalasta raosta kultakimpaleensa Chauncey Billupsin avulla ja voitti ottelun 95-86. Kentän hahmo, Billups, pussitti 21 pistettä, antoi kuusi koriinjohtanutta syöttöä ja kahmi samaisen määrän levypalloja.
"Meidät oli ahdistettu nurkkaan, mutta taistelimme, raastoimme ja revimme itsemme pois sieltä. Emme yksinkertaisesti suostuneet häviämään ja lähtemään kotiin allapäin", Billups hehkutti kansainvälisessä televisiohaastattelussa.
Näin ollen ratkaisu venyi Suomen aikaan perjantaiaamuna San Antoniossa pelattavaan seitsemänteen otteluun.
Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, silloin Detroit ja Billups ovat jälleen vahvaa valuttaa.