"Energia- ja kalastuspoliittiseksi suurvallaksi" kutsutussa Norjassa käydään avointa keskustelua Venäjästä. Puolustusvoimien komentaja sanoi julki, että Venäjä voi käyttää sotilaallisia keinoja Norjaa vastaan puolustaakseen pohjoisia taloudellisia etujaan.
Pöly on tuskin ehtinyt laskea puolustusministeri Jyri Häkämiehen kuuluisan Venäjä, Venäjä, Venäjä -puheen jäljiltä, kun kuultiin jo uusi. Tällä kertaa töräyttelijä ei ollut suomalainen, vaan norjalainen suorasuu. "Häkämiehet" teki Norjan puolustusvoimien komentaja, kenraali Sverre Diesen marraskuun lopulla Oslossa pitämässään laajassa esitelmässä.
Diesen analysoi sotilaallisen karskisti, mitä yhtä aikaa tapahtuvat Venäjän sotilaallinen vahvistuminen ja pohjoisia merialueita kohtaan kasvava strateginen mielenkiinto voivat pahimmillaan merkitä Norjalle. "Poliittisia vaatimuksia tukevien rajoitettujen sotilasoperaatioiden käyttöä tai sotilasvoiman käyttöä osana laajempaa poliittista kriisinhallintaa ei voida sulkea pois meidän aikanamme eikä lähialueillamme", Diesen sanoi.
Suomeksi sanottuna Diesen on sitä mieltä, että Venäjä voi hyvinkin turvautua sotilaallisiin keinoihin Norjaa vastaan ajaakseen taloudellisia etujaan. Nämä edut liittyvät pohjoisten merialueiden kasvaneeseen taloudelliseen merkitykseen ja öljy- ja maakaasuvarojen kuljetusreittien turvaamiseen.
Vaikka osoitteesta www.mil.no löytyvät Diesenin sanomiset ovatkin inhorealistisia toteamuksia, niiden ääneen sanominen näinkin korkealta tasolta ei ole aivan jokapäiväistä edes Norjassa. Näin siitä huolimatta, että Norjassa keskustellaan Venäjästä Suomeen verrattuna todella avoimesti. Naapurimaiden keskusteluilmapiirin erilaisuudesta kertoo paljon se, miten karusti puolustusministeri Anne Grete Strøm-Erichsen vastasi Diesenin puheesta suurkäräjillä esitettyyn kysymykseen. Norjan puolustusvoimien on ministerin mukaan otettava huomioon, että "voi syntyä tilanteita, joissa voi olla välttämätöntä käyttää sitä (sotilaallista voimaa) lähialueillamme".
On ylipäätään valaisevaa vertailla, millaista kieltä Venäjästä käytetään Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja millaiseksi naapuriksi nyky-Venäjä niistä kussakin koetaan. Venäjä-linjat heijastelevat luonnollisesti kolmen maan erilaista historiaa, erilaista geopoliittista asemaa ja erilaisia turvallisuuspoliittisia valintoja. Tuoreen puolustusselvityksen mukaan Ruotsia ei uhkaa suora maahanhyökkäys näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Norjassa Aftenposten-lehden alkuvuonna tekemän selvityksen mukaan eri norjalaistoimijat ovat alkaneet luopua kylmän sodan jälkeen kansainväliseen kielenkäyttöön omaksutusta sanonnasta, ettei Venäjä ole uhka. Kun Häkämies mainitsi Venäjän sotilaalliseksi haasteeksi, se oli monille Suomessa liian suoraan sanottu.
Suomen kannalta ei ole aivan yhdentekevää, millaisia turvallisuuspoliittisia arvioita Venäjästä tehdään Norjassa. Se on jo ilmoittanut siirtävänsä puolustuksensa painopistettä takaisin pohjoisosiinsa. Suomi tutkii parhaillaan, millaiseen puolustusalan yhteistyöhön se on valmis ryhtymään Ruotsin ja Norjan kanssa. Venäjä on lisännyt sotilaslentojaan Norjan aivan kuten Suomenkin lähialueilla: tiheään sattuneet Suomen ilmatilaloukkaukset johtuvat enemmänkin tihenneestä liikenteestä kuin Venäjän lentäjien huonoista taidoista.
Sotilasliitto Natoon kuuluvalla Norjalla on yhtäältä paljon yhteisiä etuja Venäjän kanssa pohjoisilla merialueilla. Toisaalta Norja ja Venäjä kilpailevat niillä olevista luonnonrikkauksista, ja lisäksi niillä on selvittämättömiä rajakysymyksiä. Tämän päälle tulee vielä se, että Norjan-vastaiset raja-alueet ovat Venäjälle strategisesti äärimmäisen tärkeitä: Kuola on Venäjälle tärkeääkin tärkeämpi sotilasalue, joka sattuu olemaan aivan Naton silmien alla.
Diesen kuvaili sangen avomielisesti Norjan Venäjän mahdollisen voimankäytön varalle kaavailemaa strategiaa. Venäjä ei Diesenin mukaan yrittäisi vallata alueita tai aiheuttaa Norjalle mahdollisimman suurta tuhoa, vaan tukisi poliittisia vaatimuksiaan osoittamalla voimaansa lyhyellä ja rajoitetulla sotilasoperaatiolla. Norjan puolustuksen tehtävä on komentajansa mukaan tuolloin toimia niin, että "mahdollisuusikkuna" käyttää voimaa Norjaa vastaan on mahdollisimman pieni ja voimankäytön riski on mahdollisimman suuri. Tämä kuulostaa varmaan tutulta toimintamallilta myös suomalaiskenraalien korvissa.
Komentajan puhetta on kutsuttu Norjassa myös typeräksi kylmän sodan retoriikaksi. Oli mitä oli, sanottu mikä sanottu. Ja oli puheessa muutakin kiinnostavaa. Diesen kertoi, että kun Naton puolustusministerit olivat lokakuussa koolla Hollannin Noordwijkissä, Venäjän strategiset pommikoneet tekivät Kuolasta Hollannin lähivesille partiolennon kuin sattumoisin.
***
Sana Nokia merkitsee suomalaisille paitsi kännykkäyhtiötä myös paikkakuntaa. Ulkomaisissa korvissa Nokia on yhtä kuin kännykkä. Kun viemäri- ja juomavedet sekä vatsat menivät sekaisin Nokialla, Nokiassa varmasti kipristeltiin, lähteekö likavesiuutinen kansainväliseen jakeluun. Yhtiönkin imagolle on tärkeää, että Nokialla ovat vesiasiat kunnossa.