Oikeuskansleri haluaa lähentää Suomen rangaistuskäytäntöä Baltian maihin. Muuten Suomesta voi tulla EU:n laajentuessa rikollisten kotipesä.
Oikeuskansleri Paavo Nikulan mielestä Suomessa tuomittuja rangaistuksia pitäisi yhdenmukaistaa Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Tuomiot Baltian maissa ovat pääsääntöisesti paljon pitempiä. Kun Baltian maat liittyvät vappuna EU:hun, rajat avautuvat myös rikollisille. Suomeen on jo pesiytynyt virolaisia ja venäläisiä rikollisryhmiä. Osa niistä on jo siirtänyt huumelaboratorioitaan Suomeen, koska rangaistuskäytäntömme on tuntuvasti höllempi.
Nikulan haastattelu Kalevassa (23.2.) on yllättävän tiukka, jos kannanottoja vertaa Suomen nykyiseen, 1970-luvun henkeä heijastelevaan kriminaalipolitiikkaan. Oikeuskansleri tähdentää, ettei Suomen lainsäädäntö saisi poiketa liikaa EU:n jäseniksi tulevien Baltian maiden laeista. Käytäntöjen rangaistusten ankaruudessa ja ehdollisuudessa tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaisia. Todelliset rangaistukset Virossa, Latviassa ja Liettuassa ovat paljon pitempiä kuin Suomessa.
Kansalaistenon vaikea käsittää rangaistuskäytäntöä, jossa oikeuden määräämästä tuomiosta istutaan vankilassa vain kaksi kolmasosaa, ensikertalainen vain puolet. Suomi ei kuitenkaan ole poikkeus. Sama käytäntö on voimassa kaikissa sivistysmaissa, muun muassa Yhdysvalloissa ja jokaisessa Euroopan maassa.
Suomen järjestelmällä on ikää yli sata vuotta. Tuolloin lähdettiin siitä vakaumuksesta, että vankeus parantaa ihmisen. Jos vanki käyttäytyi hyvin, hän pääsi ehdolliseen vapauteen aikaisemmin. Aikaa myöten järjestelmä on muuttunut automaattiseksi, tosin siten, ettei vanki pääse ennenaikaisesti ehdolliseen vankeuteen, jos hän käyttäytyy huonosti.
Rikoslain uudistuksen yhteydessä 1990-luvulla pohdittiin siirtymistä reaalirangaistukseen eli käytäntöön, että vanki istuisi päivästä päivään sen tuomion, jonka oikeus on määrännyt. Asiaa on selvitetty myös komiteoissa ja toimikunnissa.
Siirtyminen reaalirangaistukseen edellyttäisi kuitenkin, että tuomioistuimet leikkaisivat tuomioitaan. Mitään varmuutta tästä ei voi olla; eihän riippumatonta oikeuslaitosta voi kukaan määräillä. Seurauksena vankimäärä voisi kasvaa räjähdysmäisesti. Olisi rakennettava uusia vankiloita, mikä tulisi kalliiksi.
Oikeuskansleri Nikula kuitenkin huomauttaa, että Suomessa on joskus ollut vankeja puolet enemmän kuin nykyisin. Hänen pohdiskelunsa pontimena onkin järjestelmän omituisuus. Kansalaisten on vaikea käsittää ehdollisten rangaistusten perusteita kuten sitä, että ensikertalainen pääsee ehdonalaiseen istuttuaan tuomiosta puolet, eikä rikoksen uusijankaan tarvitse kärsiä koko tuomiota.
Oikeuskansleri on tuonut rohkeasti keskusteluun tärkeän, kansalaisia ihmetyttävän asian. Baltian maiden rikollisten vyöry Suomeen on uhka, joka on otettava todesta. Reaalirangaistuksiin tuskin voidaan mennä, ei ainakaan ilman laajaa ja perusteellista selvitystä. Sen sijaan rangaistusasteikkoa voidaan muuttaa vastaamaan muun Euroopan lainsäädäntöä.
Oikeuskansleri haluaisi myös tiukat rajat ulkomaisten vankien istuttamiselle Suomen vankiloissa. Lainsäädäntö tulisi saattaa ajan tasalle niin, että jokainen valtio vastaisi omista kansalaisistaan, myös tuomituista.
Oikeuspoliittista keskustelua voitaisiin käydä myös yhdyskuntapalvelusta, jossa yksi päivä vankeutta vastaa yhtä tuntia yhdyskuntapalvelua. Kansalaisten oikeudentajua järjestelmä kieltämättä koettelee.