Pääkirjoitus

Kovaa pre­si­dent­ti­pe­liä Uk­rai­nas­sa – valinta tehdään koo­mi­kon ja suk­laa­kei­sa­rin välillä

Ukrainan seuraava presidentti on presidenttiä näyttelevä koomikko tai jatkokautta hakeva suklaakeisari.

Ukrainan presidentinvaalien toisesta kierroksesta on luvassa jännitysnäytelmä. Ensimmäisellä kierroksella viime sunnuntaina eniten ääniä keräsi presidenttiä tv-sarjassa näyttelevä koomikko Volodymyr Zelensky, jonka poliittisesta osaamisesta ei toistaiseksi ole suuria näyttöjä.
Ukrainan presidentinvaalien toisesta kierroksesta on luvassa jännitysnäytelmä. Ensimmäisellä kierroksella viime sunnuntaina eniten ääniä keräsi presidenttiä tv-sarjassa näyttelevä koomikko Volodymyr Zelensky, jonka poliittisesta osaamisesta ei toistaiseksi ole suuria näyttöjä.
Kuva: STEPAN FRANKO STEPAN FRANKO

Ukrainan seuraava presidentti on presidenttiä näyttelevä koomikko tai jatkokautta hakeva suklaakeisari.

Presidentinvaalin toinen ja ratkaiseva kierros on runsaan kahden viikon kuluttua.

Ukrainassa käydään runsaan kahden viikon kuluttua presidentinvaalin toinen kerros. Ehdolla on viime sunnuntaina ensimmäisellä kierroksella yllättäen eniten ääniä saanut koomikko Volodymyr Zelenskyi ja toiseksi tullut istuva presidentti Petro Poroshenko.

Poroshenko on suklaa- ja makeisimperiumin omistaja, josta tuli presidentti viisi vuotta sitten. Edellinen presidentti Viktor Janukovitsh ajettiin Maidanin aukion mielenosoitusten voimin maanpakoon. Vaalista ennakoidaan tasaväkistä.

On täysin mahdollista, että nuorison suosikkina oleva koomikko voittaa pidempään politiikassa kouliutuneen Poroshenkon. Zelenskyi on some-ajan poliitikko, joka kysyy neuvoa suoraan kannattajiltaan. Voi myös epäillä, että protestimielialan lisäksi kansalaiset saattavat Zelenskyin kohdalla sekoittaa fiktion ja faktan. Zelenskyi esittää suositussa draamasarjassa opettajaa, josta tulee korruptiota vastaan taisteleva presidentti.

Presidentti Poroshenkon asemaa heikentää kansalaisten kyllästyminen korruptioon, yhteiskunnallisten uudistusten hitauteen ja Itä-Ukrainassa jatkuvaan sotaan. Separatistialueilla Itä-Ukrainassa käydään viidettä vuotta Venäjän ylläpitämää sotaa. Venäjä juhli äskettäin näyttävästi Krimin liittämisen viisivuotispäivää.

Poliittisesti kokemattoman Zelenskyin valinta lisäisi todennäköisesti epävarmuutta. Lisäksi hänen epäillään kulkevan Ukrainan rikkaimpiin miehiin kuuluvan Ihor Kolomoiskyin talutusnuorassa, joka sattumoisin omistaa presidenttisarjaa esittävän tv-kanavan.

Tosin myös jatkokautta hakeva Poroshenko kuuluu Ukrainan rikkaisiin ja vaikutusvaltaisiin suurliikemiehiin, joka ei ole pitänyt turhaa kiirettä uudistusten ja modernisoinnin kanssa. Silti Ukraina on hänen johdollaan mennyt eteenpäin. Maassa on tehty uudistuksia, mutta ei riittävästi ja riittävän nopeasti.

Pankkisektorilta on kitketty korruptiota Janukovitshin kauden ennennäkemättömien väärinkäytösten jälkeen. Ukrainaan on perustettu korruption vastainen syyttäjänvirasto, ja vireillä on korruption vastainen tuomioistuin.

Talouskasvu on kuitenkin hidasta, sotarasitukset tuntuvat kansalaisten arjessa ja köyhiä on paljon.

Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto patistavat Ukrainaa rakenteellisiin uudistuksiin, talouden tervehdyttämiseen ja markkinoiden avaamiseen. Vaikutusvaltaisten oligarkkien vallan vähentäminen on tässä valossa välttämätöntä.

Ukrainan suuntautuminen länteen ja kohti EU:ta on viime vuodet ollut johdonmukaista. Tästä kertoo muun muassa se, että Venäjä-mielisillä presidenttiehdokkailla ei ole ollut vaalissa merkittävää jalansijaa. Venäjän yritykset kasvattaa poliittista vaikutusvaltaansa eivät ole onnistuneet, vaikka se käy Donbassin alueella taitavaa hybridisotaa.

Venäjä kyllä horjuttaa sodalla Ukrainaa, mutta Venäjän politiikka on tuottanut halutulle päinvastaisen tuloksen. Ukraina hakee tukea ja turvaa lännestä eli juuri sitä Venäjä on yrittänyt estää.