Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston on määrä jatkaa tänään vääntöään Syyria-päätöslauselmasta. Sillä yritetään saada ainakin jo reilusti yli 5?000 kuolonuhria vaatinut verenvuodatus loppumaan ja presidentti Bashar al-Assad astumaan syrjään.
Mittelö kiteytyy kysymykseen, voiko ulkomaailma pakottaa Syyrian nykyjohtoa lopettamaan kapinoivien kansalaistensa tappaminen ja mitä keinoja se voi käyttää saadakseen viestin perille. Vastakkain ovat Yhdysvaltain ja EU:n tukemat muutamat arabimaat ja toisella puolella Kiinan ja Intian hiljaisesti tukema Venäjä.
Koko vuoden päivät jatkuneen kuohunnan ajan on pidetty selviönä, että laajemman konfliktin pelossa ja yksimielisyyden puutteessa Syyriaan on vaikea tehdä samanlaista sotilasoperaatiota kuin Libyaan. Yhä verisempänä jatkuva oppositiovoimien lahtaus on kuitenkin pakottanut maailman hakemaan konkreettisia keinoja kovistella Syyrian johtoa.
Kun turvallisuusneuvosto hyväksyi Nato-johtoisen Libya-operaation, neuvoston pysyvät jäsenet Venäjä ja Kiina yllättäen äänestivät tyhjää. Venäjä perustelee vastarintaansa Syyrian tapauksessa sillä, että länsi tavoitteli Libyassa siviilien suojelun varjolla hallinnon vaihtamista ja että tavoite Syyriassa olisi sama.
Eri osapuolilla on hyvinkin raadollisia motiiveja menettelylleen. Syyria on Venäjälle tärkeä liittolainen, sotalaivojen tukikohta, asekauppakumppani ja ainoa ovi Lähi-itään. Venäjä ei myöskään halua avata tietä sille, että jokin päivä voitaisiin vaatia Venäjän johdon vaihtoa. Vastarinta on myös merkki Venäjän koventuvasta ulkopolitiikasta.
Lännelle on tärkeää, että demokratia etenee islamin maissa johtamatta kuitenkaan diktaattorien vallasta ääriainesten nousuun. Ja mikä tärkeintä, Assadin väkivaltakoneiston syrjäytys voisi johtaa myös siihen, että Syyrian takapirun, nyt muutenkin ahtaalla olevan Iranin asema heikkenisi lisää. Iran tukee Syyrian kautta Syyriassa ja Libanonissa toimivaa islamistijärjestö Hizbollahia ja Gazan alueen voimatekijää Hamasia.
Marokon tekemä päätöslauselmaesitys kehottaa Assadia siirtämään vallan varapresidentille, joka muodostaisi vaaleja valmistelevan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen. Venäjä on vaatinut luonnokseen nimenomaista mainintaa, että sotilaallinen väliintulo on pois suljettu vaihtoehto. Venäjä haluaa estää myös sen, ettei ovi jäisi auki edes muille jatkotoimille kuten pakotteille tai asevientikiellolle.
Oppositiovoimien kannalta diplomatian pyörät pyörivät tuskastuttavan hitaasti. Todisteet Assadin hallinnon äärimmäisen väkivaltaisista keinoista tukahduttaa demokratiaa vaativat opposition mielenilmaukset ovat kiistattomat. Tätä menoa otteet vain kovenevat ja verenvuodatus kiihtyy entisestään.
Tapaus Syyria osoittaa, kuinka toimintakyvytön YK ja sen elimet ovat silloin kun suurvaltojen intressit käyvät ristiin. Jos Suomi pääsee turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi, on tiedostettava, että samanlaisia tiukkoja tilanteita on varmasti edessä.