Kova ve­ro­lin­ja pi­den­täi­si taan­tu­maa

Jos veroaste kiristyy ensi vuonna 1,4 prosenttiyksikköä, kansalaisten ostovoima vähenee merkittävästi, ja taantuma pahenee sekä pitkittyy, pelkää Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Hän painottaa, että veroasteessa tulee säilyttää nollalinja valtion ensi budjetissa. Sillä tavalla taantumasta selvittäisiin paremmin.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen korostaa, että koska ollaan taantuman pohjalla, valtion budjettitasapaino ei ole keskeisin asia. Reilua velkaa ei pidä nyt arkailla.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen korostaa, että koska ollaan taantuman pohjalla, valtion budjettitasapaino ei ole keskeisin asia. Reilua velkaa ei pidä nyt arkailla.

Jos veroaste kiristyy ensi vuonna 1,4 prosenttiyksikköä, kansalaisten ostovoima vähenee merkittävästi, ja taantuma pahenee sekä pitkittyy, pelkää Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Hän painottaa, että veroasteessa tulee säilyttää nollalinja valtion ensi budjetissa. Sillä tavalla taantumasta selvittäisiin paremmin.

Valtion ensi vuoden budjettia aletaan käsitellä tiistaina, ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) julkistaa talousarvioesityksensä perjantaina. Lehtinen sanoo odottavansa esitykseltä hyvää finanssi- ja veropolitiikkaa.

Suuri kysymys on ansiotulojen verotus. Koska ansiot nousevat ensi vuonnakin noin kolme prosenttia, verotus kiristyy Lehtisen mukaan automaattisesti noin puolella prosenttiyksiköllä.

"Verotusta on kevennetty kiitettävästi vuoden 1995 jälkeen, mutta nyt tuloverotus uhkaisi ensi vuonna kiristyä aika reilusti", Lehtinen sanoo.

Kokonaisvaikutus verotukseen kasvaa hänen mielestään paljon, koska sosiaalivakuutusmaksut nousevat . Veronmaksajat on laskenut, että ensi vuonna nousevat työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, sairausvakuutuksen päivärahamaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu yhteensä arviolta reilun prosenttiyksikön.

Näistä maksuista työttömyysvakuutusmaksu kasvaa eniten, koska työttömyys kasvaa koko ajan. Sama tilanne on sairausvakuutusmaksuissa: menot kasvavat, mikä tulee veronmaksajien maksettavaksi.

Kunnallisveroprosenttien arvioidaan nousevan kunnissa ensi vuonna keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä. Monet kunnat joutuvat korottamaan veroprosenttiaan tuota keskiarvoa paljon raskaammalla kädellä.

"Toivon kyllä kunniltakin pidättyvyyttä korottamisissa", Lehtinen sanoo.



Tähtäimessä lyhyt lama


Lehtisen mielestä hallituksen pitää budjetissa purkaa verotuksen kiristyspaineita, sillä muuten taantuma uhkaa syventyä pahasti.

Hän muistuttaa, että kun oltiin viime laman aikana 1990-luvun alussa ihan pohjalla, verotusta kiristettiin reilusti. Se johti silloin laman syvenemiseen ja pitkittymiseen. Hänen mielestään samaan ei pidä sortua nyt, koska vaikutukset olisivat samanlaiset.

"Laman alku oli silloin samantapainen kuin nyt: bruttokansantuote pieneni kuudella prosentilla. Saman verran se pienenee tänä vuonna. Viimeksi taantuminen jatkui monta vuotta siitä eteenpäin. Nyt valtiovarainministeriön ennuste näyttäisi ensi vuodelle jo pikkuisen kasvua, eli olisi tulossa lyhyempi taantuma", Lehtinen perustelee sanomaansa.

Käytännössä kiristyksen purkaminen tarkoittaa, että tuloveroasteikkoa helpotetaan ja lisätään vähennyksiä siten, että verotaso pysyy ansiotason noususta huolimatta nykyisellään.

Sosiaalivakuutusmaksujen nousua vastaan pitää Lehtisen mielestä tehdä uusia vähennyksiä ensi vuonna.



Velkaa saa ottaa


Lehtinen luottaa tässä vaiheessa siihen, että hallitus helpottaa ansiotason nousun kiristävää vaikutusta verotuksessa. Suurin kysymysmerkki on hänen mielestään, tuleeko myönnytyksiä sosiaalivakuutusmaksujen noususta.

Rakenteellisia muutoksia ei Veronmaksajien mielestä tarvitse verotukseen tehdä enää tällä vaalikaudella. Niitä hallitus on Lehtisen mukaan kiitettävästi tehnyt heti kautensa aluksi. Hän on itse mukana työryhmässä, joka valmistelee vuoden tulevan hallituksen toteutettavaksi aiottua isoa verouudistusta.

Valtio ottaa tänä vuonna velkaa 10 miljardia ja ensi vuonna 13 miljardia, mikä on Lehtisen mielestä hyvä taso. "Velkaa pitääkin ottaa runsaasti tässä tilanteessa. Pelivaraa kerättiin hyvinä vuosina kun valtio keräsi ylijäämää. Uusiin säästöihin ei pidä ensi vuonna lähteä, vaan se 13 miljardin pelivara on hyvä käyttää. Tasapainotus tehdään sitten myöhemmin", Lehtinen opastaa.

Ilmoita asiavirheestä