Britannian ulkoministeri Jack Straw sanoi perjantaina uskovansa, että Yhdysvaltain esittämästä uudesta Irak-päätöslauselmasta päästään sopuun. Siinä Yhdysvallat esittää YK:lle laajempaa roolia jälleenrakennustyössä sekä pyytää muita maita mukaan rauhanturvaamiseen.
Venäjä, Ranska ja Saksa ovat kuitenkin kovasti uutta päätöslauselmaa vastaan.
"Eräät kumppanimme sanovat, ettei se mene tarpeeksi pitkälle. Kaikki kuitenkin tunnustavat sen, että se edustaa merkittävää askelta kohti YK:n aseman vahvistamista ja ennen kaikkea tarjoaa nopeamman aikataulun, jolla itsemääräämisoikeus palautetaan Irakin kansalle", Straw sanoi EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä Gardajärvellä.
Venäjä kritisoi
Yhdysvaltoja
YK:n turvallisuusneuvoston oli määrä aloittaa myöhemmin perjantaina keskustelut päätöslauselmasta. Keskusteltavaa riittänee, sillä Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov sanoi perjantaina, että lauselma vaatii vielä runsaasti työtä ja muutoksia, sillä se ei sisällä riittävästi toimenpiteitä YK:n nostamiseksi keskeiseen asemaan Irakissa.
Ivanov myös moitti Yhdysvaltoja turhan ruusuisen kuvan antamisesta Irakin tapahtumista.
"En voi kuin hämmästellä joidenkin Yhdysvaltain edustajien lausuntoja, joissa väitetään elämän Irakissa palautuvan normaaliksi ja olosuhteiden paranevan päivä päivältä. Emme saa kuitenkaan antaa johtaa itseämme harhaan - tilanne Irakissa ei kohene vaan heikkenee joka päivä", Ivanov sanoi.
Ivanov puhui Keski-Aasian maiden kokouksessa Uzbekistanissa.
Saksa ja Ranska taas ilmoittivat torstaina vastustavansa päätöslauselmaa. Liittokansleri Gerhard Schröderin mukaan päätöslauselma on riittämätön, kun taas presidentti Jacques Chirac katsoi lauselmaluonnoksen olevan kaukana Ranskan omista tavoitteista.
Päätöslauselmassa esitetään muun muassa, että Irakiin perustetaan kansainväliset joukot, mutta sotilaallinen komento säilyy edelleen Yhdysvalloilla. Irakin hallintoneuvostoa pyydetään yhdessä liittoutuman ja YK:n edustajien kanssa laatimaan aikataulu uuden perustuslain luonnostelemiselle ja demokraattisten vaalien järjestämiselle. Lisäksi YK:lle kaavaillaan laajempaa roolia humanitaarisen avun tarjoajana, jälleenrakennuksessa sekä Irakin kansallisten elinten perustamisessa.
Bush puolusti sotilas-
menojen kasvua
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush puolusteli perjantaina maan sotamenojen kasvattamista terrorisminvastaisen taistelun kustannusten peittämiseksi. Hän myönsi maan ennätyksellisen budjettialijäämän johtuvan osaksi tästä menolisäyksestä, mutta katsoi sen olleen ja olevan tarpeen.
Bushin mukaan hänen pyytämänsä ja kongressin myöntämät lisävarat terrorisminvastaiseen sotaan muodostavat noin neljänneksen koko budjetin alijäämästä, jonka arvioidaan kuluvana vuonna kohoavan huimaan yli 300 miljardiin dollariin.
"Tätä sotaa ei voiteta toivomalla, että terroristit muuttavat asennettaan. Tämä sota voitetaan nappaamalla heidät ennen kuin he iskevät ja juuri niin me teemme niin kauan kuin minä olen presidentti", Bush lupasi.
Bushin mukaan puolet maan budjetin alijäämästä on talouslaman aiheuttamaa ja jäljellejäävä neljännes on seurausta hänen veronkevennysohjelmastaan, joka on hänen mukaansa tästä huolimatta ehdottoman tarpeellinen.
Julkisuudessa on liikkunut tietoja, joiden mukaan Valkoinen talo aikoo pyytää kongressilta vielä 50 miljardin dollarin lisäpottia Irakin jälleenrakentamis- ja miehityskulujen peittämiseksi.
Presidentti Bush ei kuitenkaan vahvistanut tietoja.