Kova tuuli uhkasi pop­pe­li­urak­kaa

Navakka ja puuskittainen tuuli oli siirtää ruhtinaanpoppeleiden kaatourakan aloittamista Oulussa. Jopa 16 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli pyyhälsi kuitenkin sellaisesta suunnasta, että puiden kaatajat uskalsivat aloittaa työnsä.

Metsuri Jan Nyman karsii ruhtinaanpoppelia Oulun Ahjopuistossa. Kaatamisessa käytetään apuna kaivinkonetta, jotta puut saadaan nurin turvallisesti.
Metsuri Jan Nyman karsii ruhtinaanpoppelia Oulun Ahjopuistossa. Kaatamisessa käytetään apuna kaivinkonetta, jotta puut saadaan nurin turvallisesti.
Kuva: Maikkola Tapio

Navakka ja puuskittainen tuuli oli siirtää ruhtinaanpoppeleiden kaatourakan aloittamista Oulussa. Jopa 16 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli pyyhälsi kuitenkin sellaisesta suunnasta, että puiden kaatajat uskalsivat aloittaa työnsä.

"Hetken ajan jo mietittiin, että mitenhän tämä tuuli vaikuttaa. Jos tässä olisi ahdasta kaataa, olisi hommaa varmaan pitänyt lykätä. Onneksi on tilaa ja tuuli on myötäinen", metsuri Jan Nyman Oulun katutuotannosta kertoo.

Kaatotyöt aloitettiin maanantaina Ahjopuistosta Höyhtyältä. Puiston parikymmentä ruhtinaanpoppelia kaadetaan runsaassa päivässä.

Seuraavan parin viikon aikana Oulussa menee nurin yhteensä 111 ruhtinaanpoppelia, koska kaupungin asukkaat ovat kokeneet niiden pölyämisen hankalaksi. Korkeiden, noin 25-metrisiksi kasvavien puiden poistaminen jättää näkyvän aukon maisemaan, sillä puut korvataan lajeilla, joista useimmat eivät koskaan kasva ruhtinaanpoppelin mittoihin.

Muutosta lievennetään sillä, että poppeleiden tilalle istutetaan puita, jotka ovat päässeet kasvussaan jo vauhtiin. Puita ei siis korvata pienillä taimilla.

"Tilalle tulee heti kunnon puita, esimerkiksi viisimetrisiä koivuja ja nelimetrisiä haapoja. Uskon, että ihan hyvä tästä tulee", puistorakennuspuutarhuri Jukka Paldanius Oulun katutuotannolta sanoo.

"Kun istutetaan isoja puita, näyttää heti joltakin. Ilkivaltaakin on vaikeampi tehdä, kun vastassa on järeitä runkoja", Paldanius sanoo.



Maa ei kestä konetta


Ruhtinaanpoppeleita kaadetaan moottorisahalla, mutta apuna työssä käytetään kaivinkonetta. Isoa konetta tarvitaan, jotta pitkät puut saadaan maahan turvallisesti. Koneen pylväspihti varmistaa, ettei puu pääse kaatumaan väärään suuntaan, esimerkiksi jalkakäytävälle tai ajotielle.

Koska maa on aikaisen kevään vuoksi jo lämmin ja pehmeä, se ei kannattele painavaa kaivinkonetta kunnolla. Ahjopuistossa maa mylläytyi ravalle ja syville urille parissa tunnissa.

"Viime keväänä tehtiin samaa hommaa samaan aikaan, ja silloin maa kesti konetta hyvin", kaivinkonetta ajava Tapio Häyrynen kertoo.

Ahjopuistosta kaatotyö etenee Lintulammentien vartta pitkin Kollaanpuistoon ja Yrjö Kallisen puistoon, Teuvo Pakkalan puistoon ja Ratakadulle. Sen jälkeen kaadetaan puita Kirkkokadulla ja Kyösti Kallion puistossa.



Puuta on myös myyty


Poppeleiden kohtalo jakaa mielipiteitä, mutta useimmat oululaiset haluavat päästä pölypuista eroon.

"Olen asunut vuodesta 1965 asti Höyhtyällä ja kulkenut aina kaupunkiin pitkin Lintulammentietä. Kun pölyäminen on voimakkaimmillaan, se on todella iso haitta. En ole allerginen, mutta erittäin epämiellyttävä niitä haituvia on hengittää", Raili Rantamäki sanoo.

Kaadetut ruhtinaanpoppelit karsitaan ja sahataan noin kolmen metrin mittaisiksi osiksi. Puut kuljetetaan Toppilaan Oulun katutuotannon taimiston varastoalueelle lähelle jätevesilaitosta ja haketetaan murskaimella huhti- tai toukokuussa.

"Hake päätyy kompostiin tai sitten sitä pannaan pensasryhmille katteeksi", puistorakennuspuutarhuri Jukka Paldanius kertoo.

Poppelinrunkoja on aikaisempina vuosina myös myyty ulkopuolisille ostajille. Kunnon bisnekseksi siitä ei ole ollut, eikä Oulun katutuotanto siitä sellaista edes halua. Ylimääräisen väen ja peräkärryjen pyöriminen puistoissa haittaa varsinaista työntekoa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä