Yli 700 000 asiakirjaa vuotosivusto Wikileaksille luovuttaneen Bradley Manningin saama 35 vuoden vankeustuomio osuu kyllä Yhdysvaltain rangaistusasteikon keskivaiheille, mutta on siitä huolimatta kova.
Supervalta varmasti toivoo, että rankalla tuomiolla olisi pelotevaikutus, joka estäisi Yhdysvaltain kannalta kiusallisten salaisuuksien vuotamista.
Toivo voi olla turha. Yhdysvalloissa tehtaillaan vuodessa lähes sata miljoonaa eriasteisen salaista asiakirjaa. Vuotomahdollisuuksia lisää se, että yli neljällä miljoonalla amerikkalaisella on lupa käsitellä noita asiakirjoja.
Vuodettavaa ja vuotajaehdokkaita piisaa.
Syyttäjä vaati Manningille kuolemantuomiota. Syytekohta kaatui jo aiemmin, koska tuomari totesi, ettei Manning pettänyt isänmaataan. Syyttäjän väitteet Manningin toiminnan aiheuttamasta ihmishenkien ja diplomaattisuhteiden vaarantamisesta jäivät niinikään näyttämättä toteen.
Manning kiistatta rikkoi lakia ja hän myös myönsi sen. Hän kuitenkin paljasti asioita, joista tuomituiksi ansaitsisivat tulla aivan muut. Raskauttavin Yhdysvaltain kannalta oli video, jossa sotilashelikopterista ammuttiin kuoliaiksi siviilejä, heidän joukossaan uutistoimisto Reutersin kaksi journalistia.
Manning on hakenut presidentti Barack Obamalta armahdusta. Hän huomautti kirjeessään Obamalle, että kun Yhdysvallat on tappanut viime aikojen sodissa viattomia siviilejä, se on väistänyt ottamasta vastuuta teoista, peitellyt niitä ja vaiennut niistä kansallisen turvallisuuden ja terrorismin vastaisen taistelun nimissä.
Tuomio olisi paljon helpompi hyväksyä, jos hänen paljastamiinsa laittomuuksiin syyllistyneet joutuisivat yhtä lailla tilille.