Veronkierrolla tavoitellun hyödyn määrä on verrannollinen yritystoiminnan suuruuteen. Pienen ravintolan tai pizzerian liikevaihto on keskimäärin 85 000-340 000 euroa.
"Liikevaihto on sen verran pieni, ettei veronkierrolla ihan omaisuuksia voi tienata. Suurimmat ravintolat ovat järjestäytyneitä ja yleensä rehellisiä", verojohtaja Väinö Meriläinen sanoo.
Myös pienten ravintoloiden veronkierron merkitys verokertymään on vähäinen.
"Mutta kaikkia harmaan talouden harjoittajia pitäisi yrittää kurittaa sen kun kerkeää", Meriläinen huomauttaa.
Sallitusta verosuunnittelusta veronkierron puolelle lipsahtaneelle määrätään verotarkastuskertomuksen perusteella jälkiverot, joille tulee korotus törkeysasteen mukaan. Korotus ylittää harvoin 50 prosentin. Sanktioksi tulee myös kovakorkoiset veronlisäykset.
Törkeimmät tapaukset menevät veroviraston perintäyksikön kautta poliisin tutkittavaksi ja syyttäjän harkintaan. Verorikosilmoitukset ovat kuitenkin suhteellisen harvinaista, mitä Meriläinen selittää verottajan resurssipulalla.
"Väkisin jää sellaisia kohteita, joita emme ehdi tarkastaa. Pyrimme poimimaan etukäteen ajatellut pahimmat tapaukset."
Vuonna 2001 Oulun läänissä poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen mukaan 34 verorikosta, joista viisi oli törkeää veropetosta. Syytettä ei nostettu 16 tapauksessa. Lapissa toissavuonna verorikoksia tuli ilmi 25, joista kaksi oli törkeää veropetosta. Syyttäjällä päättyi kaksi tapausta.
Verorikoksista rangaistaan harvoin vankeudella, varsinkaan ehdottomalla. Yleisin rikosoikeudellinen rangaistus on sakko, jonka lisäksi määrätään yleensä vahingonkorvauksia ja myös tekijän omaisuutta voidaan konfiskoida. Törkeästä veropetoksesta langetetaan tavallisimmin ehdollinen vankeusrangaistus.
Suomessa tapahtuvan verorikostutkinnan tuotot ovat selvästi sen kustannuksia suuremmat. Vuonna 2000 poliisin talousrikostutkinnan tuloksena saatiin yhteiskunnalle perittyä takaisin lähes 250 miljoonaa markkaa eli yli 600 000 markkaa tutkijaa kohti.